Syksyisen synkkää

Otsikon teksti päti tänään niin keliin kuin kalastukseenkin. Olimme aiemmin viikolla sopineet Juhon kanssa reissun Liekkilammelle, tarkoituksena hieman treenata järvihommia ensi viikonlopun Joukkue SM-kisoja varten. Alkuviikosta lampeen oli kipattu kalaa, joten tietysti sitä odotti tapahtumiakin.


Hiljaista kuitenkin oli, parin tunnin jälkeen emme olleet saaneet vetoakaan, ellei särkiä, ahvenia ja Juhon haukea lasketa.. Keli oli tuulineen ja sateineen sen verran jäätävä, että sormetkin olivat aivan kohmeessa. Pidimme Juhon autossa puolisen tuntia taukoa, motivaatiota joutui kieltämättä hieman keräämään, jotta jaksoi raahata itsensä takaisin kalaan.

Kirjolohien pintakäyntejä ja hyppyjä kyllä näkyi, mutta lähes kaikki olivat lammen keskellä heittokantaman ulottumattomissa. Ne pari tuikkivaa kalaa joille pääsimme heittämään eivät perhoistamme välittäneet. Lopussa tosin tartutin yhden kirjolohen valkoiseen leechiin, mutta kala veti siiman poikki solmusta. Perhoa oli kiskottu kerran jos toisenkin irti pohjasta, enkä ollut jaksanut uusia solmua. Myös Juholla oli yksi kala hetken kiinni.

Oli reissussa jotain positiivistakin, sillä viime viikolla Perhokolmion poistokorista parillakympillä ostamani 3M:n slow inter-siima pääsi testiin, ja vaikuttikin ihan kelpo narulta näin ensimmäisten kokeilujen perusteella.