Opastusta ja treenausta

Kuluva viikonloppu on alkanut varsin kalastuspainoitteisesti. Eilen menimme Juhon kanssa Kapeenkoskelle pitämään Tiimiakatemian Markkinoijan Tie-koulutusohjelman työntäyteiseen viikonloppuun pientä oheisohjelmaa perhokalastusopastuksen myötä. Opastettu kalastus kesti vain pari tuntia, mutta paikalle piti silti tulla hyvissä ajoin, lähemmäs parinkymmenen perhosetin virittäminen kalastuskuntoon vie kuitenkin jonkin verran aikaa..


Reilusta kahdestakymmenestä henkilöstä kukaan ei ollut aiemmin juurikaan perholla kalastanut, mutta kun juoneen päästiin, niin intoa riitti. Innokkaimpia ei meinannut saada pois joelta ohjelman loputtuakaan, mikä on tietysti hyvä merkki. Lähes puolet osallistujista onnistuikin saamaan ensimmäiset perhokalansa pintureihin tarttuneiden pienten taimenten muodossa. Opastettavilla oli streamerseteissä myös pari todennäköistä mittataimenta kiinni, jotka eivät kuitenkaan tulleet tällä kertaa haaviin asti.


Tänään suuntasimme sitten Jyrkin ja Esan kanssa Havulammelle, reissun päätarkoituksena oli lammen poolituksen suunnitteleminen ensi viikonlopun karsintakilpailua silmälläpitäen sekä kisan käytännöistä jutteleminen paikan omistajan kanssa. Toki itselläni reissu toimi myös treenaamisena, sillä järjestelyjen lisäksi olen myös kisassa mukana. Alunperin en meinannut hakea lainkaan syyskarsintoihin, mutta kun olisin joka tapauksessa tullut Havulammen kisaan mukaan järjestelyjen puitteissa, niin samahan se on osallistua itse kilpailuunkin.


Aamulla kirjolohet purivat melko hyvin perhoihin, mutta mitä pidemmälle päivä eteni, sitä vaikeammaksi homma muuttui. Kalastus ei siis ollut aivan perinteistä Havulammen suoltamista, vaikka käytimmekin suhteellisen paljon kaloja haavissa. Kirjolohien lisäksi Jyrki ja Esa saivat myös yhdet siiat mieheen. Alkuviikosta lammelle tulee vielä uusi istutus, joten runsaskalaiset kisat lienee joka tapauksessa tiedossa.

Päivän erikoisin tapahtuma oli, kun Jyrkin vapa taipui ja kala lähti uimaan vastuttamattomasti kohti lammen toista päätyä. Jyrki seurasi kalan perässä lähes puoli lampea, selvää oli, ettei kyseessä ollut mikään peruskirjolohi.. Lopulta kala näyttäytyi, jäätävän kokoinen karppihan siellä oli. Kun kala tuli haaviin, niin Esan haavi ei meinannut kestää karpin painoa. Haavissa selvisi, että kala oli kiinni kiduskannen vierestä, mutta melkoinen möykky tuo silti oli. Karpilla oli pituutta 79cm ja ympärysmittaa 62cm, paino lienee ollut jossain 8-10kg välissä. Paikan pitäjä puheli, että karppeja oli istutettu noin 10v. takaperin ja "vegetaristeina" ne pitävät lammen kasvillisuuden hyvin kurissa.

Syyspäivä Niemisjärvillä

Kun virtavesien rauhoitus on jo päällä, niin nyt on hyvä aika keskittyä syksyiseen kirjolohen järvikalastukseen. Tulin pitkästä aikaa visiitille Vääksyyn ja kävimme samalla Jannen kanssa heittämässä päivän Evon Niemisjärvillä.

Aloitimme kalastuksen yliseltä Niemisjärveltä. Päivä alkoi lupauksia herättävästi, sillä Janne koukutti kirjolohen jo noin kymmenen minuutin kalastuksen jälkeen.


Jannen kalan jälkeen saimme Yliseltä vielä muutamia tapahtumia, mutta sitten järvi hiljeni täysin. Siirryimme alemmalle järvelle, josta tartutin vuorostani kalan pinkkiin juotikkaaseen. Tämän jälkeen piti taas kovin hiljaista, eikä kaloja näyttänyt muualtakaan juurikaan nousevan. Erilaisia uittotekniikoita ja siimoja tuli kokeiltua aina slow interistä seiskauppoavaan.


Vaikka tapahtumia ei tänään hirveästi ollut, niin olisi sitä syyspäivän voinut huonomminkin kuluttaa. Niemisjärville ollaan rakentamassa uutta kioskia, puitteet ovat paikassa muutenkin kunnossa, veneet ovat hyviä, tasokkaita tulipaikkoja riittää jne.. Kalantulo meinaa vaan Evolla olla usein kovin vaihtelevaa.

Joukkue-SM 11.-12.9

Syksyn kisakalastukset jatkuivat viime viikonloppuna joukkuekisojen merkeissä. Kilpailut käytiin Kerimaan Kannantakaisella ja Enonkosken Pirttilahdella. Pienemmällä Kannantakaisella heitettiin rannalta seitsemän jaksoa, kun taas Pirttilahdella kalasteltiin veneestä käsin kolmen jakson ajan. Keski-Suomen Perhokalastajilta lähti karkeloihin mukaan kaksi joukkuetta, EM-kisamatkalaisten ja muiden poisjääneiden myötä kilpailin itse ykkösjoukkueessa Räsäsen Mikon ja Strandmanin Juhon kanssa. Kakkosjoukkueemme lähti puolestaan matkaan nuorin voimin. Strandmanin Villen, Ijäksen Sakun ja Hiekkataipaleen Eeron muodostaman joukkueen keski-ikä huiteli 16 vuoden tietämissä.

Perjantai-illan arvonnassa molemmat joukkueemme saivat laput B-ryhmään, eli tulisimme aloittamaan kalastuksen Pirttilahdelta. Etukäteisspekulaatioissa toivoimme pääsevämme A-ryhmään, sillä pienemmälle Kannantakaiselle oli istutettu reilusti enemmän kalaa ja oli oletettavissa, että se menisi toisena päivänä enemmän tai vähemmän tukkoon. Kisassa oli mukana 14 joukkuetta, eli seitsemän molemmissa ryhmissä. Blänkistä rankaistiin kuitenkin 15 jaksopisteellä, joten niitä pitäisi pystyä välttelemään viimeiseen asti. Illalla mökissä sidottiin vielä viimeisiä ottiperhoja lauantain järvijaksoille.


Lauantai

1. Jakso 8:00-10:00

Pirttilahden jaksoilla kustakin joukkueesta kalasti kaksi kilpailijaa ja yksi piti lepovuoroa. Itse huilasin ensimmäisen jakson Mikon ja Juhon aloittaessa kalastuksen. Pirttilahti osoittautui vähintään yhtä vaikeaksi mitä oli odotettu, sillä ainoastaan Toivosen Ollin ja Nesteen Jounin venekunta sai saalista ensimmäiseltä jaksolta. Lounaissaaren UK nappasi siis jaksovoiton Ollin kahdella kalalla Ääneseudun kolmosjoukkueen ottaessa kakkossijan Jounin kirjolohella. Juholla ja Rysällä oli molemmilla ollut yksi tärppi.

2. Jakso 11:00-13:00

Toisella jaksolla olimme Juhon kanssa kalastusvuorossa Rysän pitäessä taukoa. Hyppäsin veneeseen Pirkanmaan joukkueen Haapasen Jonin kanssa, heiteltyäni tunnin tyhjää intterisiimalla päätin vaihtaa taktiikkaa. Vaihdoin kelalle seiskauppoavan siiman ja boobyt, joilla sainkin pian samalla uitolla pari varovaista tärppiä. Parikymmentä minuuttia ennen jakson loppua mustaan oranssisilmäiseen boobyyn sitten tärähti lujempaa ja hetken päästä mittautin 54cm kirjolohen, mikä helpotti kummasti oloa, vaikkei loppujaksolla enää purrutkaan. Jaksolta saivat lisäksemme kalaa kakkosjoukkueemme Strandmanin Ville ja Ääneseudun kakkosen Kuneliuksen Joonas. Molempien kirjolohet olivat sentin meidän kalaa lyhyempiä, joten jaksovoitto kolahti plakkariin.


3. Jakso 14:30-17:00

Nyt oli Juhon vuoro huilata, venekaverikseni sain päivän viimeiselle jaksolle Ääneseudun kolmosen Väisäsen Janin. Kiertelimme koko jakson ajan järven yläpäätyä, eikä kummallakaan ollut vedon vetoa. Rysä oli harmittavasti tiputtanut yhden kalan, joten blänkit tuli. Kakkosjoukkueemme kuittasi jaksovoiton, sillä sekä Saku että Eero onnistuivat saamaan kalaa, Sakulla peräti kaksi kirjolohta. Lisäksi Penttilän Tapio Lounaissaariston Urheilukalastajista oli mittauttanut komean 54cm siian.

Ensimmäisen päivän jälkeen lähdimme ajelemaan hieman sekavin mielin takaisin majoitukseen. Kaksi blänkkiä oli liikaa, vaikka Pirttilahdelta kaloja nousikin todella nihkeästi, vain kymmenen koko päivänä. Kakkosjoukkueellamme meni sen sijaan paremmin ja he johtivatkin B-ryhmää ensimmäisen päivän jälkeen tasapisteissä Lounaissaariston porukan kanssa. Me olimme B-ryhmässä kolmantena, tosin yhden jakson edellämainittuja enemmän blänkänneinä.


A-ryhmä oli suoltanut Kannantakaiselta kalaa urakalla, lammelta olikin tullut koko päivänä vain muutama blänkki. Esa käväisi illalla saunassa ja kertoi heillä menneen mukavasti. No, Ääneseudun ykkösporukka keräsi Kannantakaisen seitsemältä jaksolta 12 jaksopistettä ja johti ryhmää ylivoimaisesti, joten mukavasti oli tosiaan mennyt.

Sunnuntai

4. Jakso 8:00-9:00

Kalastimme ensimmäisenä Kannantakaisen seiskapoolin, josta oli valehtelematta kilometrin mittainen siirtymä seuraavalle poolille eli ykköselle. Juho ja Mikko aloittivat kalastuksen ja itse valvoin Pirkanmaan porukkaa. Pian Juho kuitenkin mittautti kirjolohen, joten hyppäsin itse kehiin. Kisassa jaksojen kalapisteet saivat kertoimen sen mukaan, kuinka moni joukkueen jäsen onnistui saamaan kalaa kyseiseltä jaksolta. Käytännössä siis ensimmäisenä kalan saanut lähti automaattisesti huilimaan. Rysä mittautti poolilta vielä kaksi kalaa, itse en onnistunut muutamasta tärpistä huolimatta saamaan ensimmäistäkään. Joukkueelle kuitenkin jaksovoitto.

5. Jakso 9:15-10:15

Poolille 1. oli nälkävuoden mittainen siirtymä, Juho ja Rysä lähtivät kalaan ja jäin itse valvomaan Pirkanmaan porukkaa. Itse en kalastanut tällä poolilla lainkaan, sillä Mikko pelasti joukkueemme blänkeiltä noin vartti ennen jakson loppua saamallaan kirjolohella, eikä vaihtoa olisi ehtinyt tuolloin enää tehdä pitkän siirtymän vuoksi.

6. Jakso 10:30-11:30

Kakkospoolilla aloitimme kalastuksen Rysän kanssa, hetken tyhjän pyytämisen jälkeen annoin kuitenkin Juholle kalastusvuoron. Mikolla oli lumpeikossa jonkin verran tapahtumia, noin vartti ennen loppua yksi sellainen tuli sitten haaviin asti. Vaihdoimme heti kalastajaa ja menin samaan paikkaan heittämään. Montaa heittoa ei tarvinnut tehdä, kun mustaan leechiin tarranut kirjolohi potki haavissa. Otin jälleen huilivuoron ja Juho tuli paikalle heittämään, enempää kaloja emme jaksolta kuitenkaan enää saaneet.

7. Jakso 11:45-12:45

Kolmospoolille oli jälleen jonkunmoinen siirtymä, jäin valvomaan Pirkanmaan porukkaa Juhon ja Mikon aloittaessa kalastuksen. Juho saikin kirjolohen heti ensi heitoilla ja lähti juoksemaan valvontapoolille, jotta pääsin kalaan. Kun pääsin itse poolille, niin Rysä haavi juuri kirjolohen. Olin aivan varma, että saan poolista kalan, mutta loppujakson aikana kummallakaan meistä ei tainnut olla juurikaan tapahtumia.

Seuraavaksi oli ruokatauon aika. Soittelin välillä Esalle tilannetietoja Pirttilahdelta, josta oli kahdella ensimmäisellä jaksolla onnistunut molemmilla vain yksi joukkue saamaan kaloja. Toinen näistä joukkueista oli Ääneseudun ykkönen, joka voitti toisen jakson Esan kalalla. Mestaruus oli siis vahvasti menossa Ääneseudun ykköselle, mutta Pirttilahden nihkeän kalantulon seurauksena laskimme meilläkin olevan vielä mitalisaumat, kunhan vain onnistuisimme saamaan kolmelta viimeiseltä jaksolta kaloja. Blänkkejä oli kuitenkin tullut melko reilusti myös Kannantakaiselta.


8. Jakso 14:30-15:30

Ruokatauon jälkeen Juho ja Rysä aloittivat kalastuksen nelospoolilta, joka olikin ollut yksi lammen parhaita biittejä. Mikko sai suhteellisen nopeasti yhden kalan, joten hyppäsin itse tositoimiin. Tässä poolissa pystyi heittämään kohtuullisen hyvin takaheittoa. Sainkin aivan maksimiheitoilla muutamia tapahtumia, mutta tärpit olivat varovaisia. Juhollakin oli joitain tärppejä jotka eivät tarttuneet. Yhden uiton lopussa hätkähdyin, kun näin jäätävän kokoisen nieriän seuraavan perhoja ja jäävän palloilemaan laiturin lähelle. Hetken kuluttua aivan jaloista ui viiden ison nieriän parvi, eivät kuitenkaan kiinostuneet perhoista. Edellisillä jaksoilla tästä poolista olikin tullut yksi ulkoa kiinni ollut 65cm nieriä sekä 61cm suukala. Noin kymmenen minuuttia ennen jakson loppua sain vihdoin yhden varovaisen tärpin tartutettua, kun kala oli haavissa niin vapautin Mikon valvontavuorosta kalastamaan. Enempää kaloja emme kuitenkaan enää saaneet.

9. Jakso 15:45-16:45

Sovimme ennen kahta viimeistä jaksoa, että Mikko saisi kalastaa jaksoilla aina niin kauan kunnes saisi kalan ja me Juhon kanssa vuorottelisimme kalastus- ja valvontavuoroja. Sen verran liekeissä Rysä oli jälkimmäisen päivän ollut, että silloin pitää antaa miehen kalastaa. Aloitimme Mikon kanssa kalastamaan ennakolta vaikeaa vitospoolia. Muutaman minuutin kuluttua sain pieneen mustaan boobyyn rajun tärpin, joka ei kuitenkaan tarttunut. Kala oli suoristanut tällistä #12 Knapekin Wet Flyn, kylläpä otti päähän.. Puolen tunnin jälkeen päästin Juhon kalastamaan ja otin valvontavuoron. Juhollakin oli jokunen tapahtuma, mutta aika alkoi pikkuhiljaa käydä vähiin. Viitisen minuuttia ennen jakson loppua Rysä sitten kaivoi kirjolohen samasta paikasta, jossa olin itse oikaissut koukun. Olipa tärkeä kala!


10. Jakso 17:00-18:00

Kutospoolille oli jälleen suhteellisen pitkä siirtymä, Juho ja Rysä lähtivät ongelle ja itse jäin valvomaan Pirkanmaan porukkaa. Valvoessani laskeskelin, että kala päätösjaksolta toisi meille varmasti mitalin. Olo oli suhteellisen levoton, jakson puolivälissä Juho sitten tuli vapauttamaan minua kalastamaan. Luulin ensin, että kyse oli vain rutiinivaihdosta, mutta Juhon elehdinnästä näki, että hän oli saanut kalan. Jes, mitali tulee! Juho kertoi, että Mikko oli ensin karkuuttanut kalan, jonka jälkeen hän onki nymfillä killen mittakaukaloon. Päivän aikaisemmat kalamme olivat kaikki tulleet leecheillä. Päästyäni poolille pääsin melkein heti heittämään tuikkiin, josta sainkin hyvän vedon, mutta ei tarttunut. Loppujakso meni molemmilla hiljaisemmissa merkeissä, mutta tuolla yhdellä kalalla tuli silti jaksovoitto.

Jakson jälkeen Esa soitti ja kertoi, että Pirttilahdelta oli ainoastaan kolme joukkuetta onnistunut kalansaannissa, ykkösjaksolla Järvi-Suomen kakkonen, kakkosjaksolla Ääneseudun ykkönen ja kolmosjaksolla Järvi-Suomen ykkönen. Alkoi vaikuttamaan vahvasti siltä, että olisimme hopeamitalisteja, sillä olimme onnistuneet toisena päivänä saamaan ainoana joukkueena kaloja joka jaksolta. Mikko oli toisena päivänä liekeissä saaden kuudelta jaksolta kalaa, Juhon kanssa annoimme kuitenkin myös taustatukea sekä pelastimme molemmat kisan aikana joukkueellemme yhdet jaksot.

Niinhän siinä sitten kävi, että SM-hopeaa tuli kaulaan lopulta varsin reilulla marginaalilla. Fiilis oli kieltämättä hyvä, ensimmäisen päivän jälkeen kun emme suuria mitalihaaveita elätelleet. Viimeksi voitin vastaavan mitalin ensimmäisistä perhokalastuskisoistani Koirajärveltä kahdeksan vuotta takaperin. Kakkosjoukkueemme oli myös hienosti viides, mukava sijoitus nuorelle joukkueelle, joka oli vahvasti mitalinsyrjässä kiinni vielä toisen päivän ensimmäisten jaksojen jälkeen.

Tulokset:

1. Ääneseudun pk 1,(Juuso Siltanen, Esa Pölkki, Jani Paananen) 70180 kalapistettä, 43 sijoituspistettä
2. Keski-Suomen pk 1 (Mikko Räsänen, Juho Strandman, Pietari Sipponen), 19180, 49 sij.p
3. Järvi-Suomen kilpaperhokalastajat 1 (Petri Virolainen, Markus Palmroth, Tero Mäkipää), 21040, 64 sij.p
4. Savonlinnanseudun pk, 40580, 71 sij.p
5. Keski-Suomen pk 2, 29760, 73 sij.p
6. Järvi-Suomen kilpaperhokalastajat 2, 25580, 73 sij.p
7. Pirkanmaan pk 1, 9440, 77 sij.p
8. Lounaissaariston uk, 12060, 78 sij.p
9. Pirkanmaan pk 2, 13480, 78 sij.p
10. Saaristomeren pk, 40040, 79 sij.p
11. Ääneseudun pk 2, 15740, 79 sij.p
12. Espoon kilpaperhokalastajat, 23000, 86 sij.p
13. Mikkelin kalamiehet, 21 380, 94 sij.p
14. Ääneseudun pk 3, 11000, 102 sij.p

Alamäkipyöräilijästä perhokalastajaksi?

Opiskelukaveri ja paikallinen alamäkipyöräily-yrittäjä Aleksi kyseli viime viikolla, voisinko lähteä opastamaan häntä perhokalaan. Hieman kiirehän siinä tuli, kun rauhoitus painaa jo kohta päälle. Muuramenjoki tuntui passelilta kohteelta homman opettelemiseen, joten teimme sinne muutaman tunnin kopaisun iltapäivällä.


Aluksi näytin Palolaitoksen loppuliu'ussa Aleksille erilaisia tekniikoita, päivä alkoi mukavasti, sillä jo ensi heitoilla kirjolohi vei siimaa ja solahti haaviin. Väsytystekniikat tulivat siis myös samalla selväksi. Killejä löytyi haavin pohjalle sieltä täältä vielä muutama lisää, myös jokunen pieni taimen ja harjus puri perhoa. Aleksillakin oli alussa pari killetärppiä, jotka jäivät kuitenkin tarttumatta. Pari ahventa mies sai kuitenkin ongittua ensimmäisiksi perhokaloiksi. Aleksi omaksui nopeasti heittämisen ja perhojen uittamisen, joten eiköhän se siitä lähde.

Muuramenjoki on näin syksyllä mukava kalastettava, kun vesi on kirkasta ja melko matalalla, niin kalojakin pystyy bongaamaan. Tänään en kuitenkaan onnistunut höynäyttämään yhtään bongattua kalaa, vaan kaikki tulivat sokkona onkimalla. Melkoisen arkoja tuntuivat kirjolohetkin jo olevan.


Se kirjolohista, päivän sykähdyttävin tapahtuma kun tapahtui aivan toisen lajin toimesta. Tartutin palolaitoksen suvannosta #12 mustaan leechiin raskaan tuntuisen kalan, joka möyri pitkin pohjia eikä suostunut tulemaan pintaan. Kuvittelin kalan kookkaaksi kirjoloheksi, taimen ei käynyt ajatuksissa lainkaan. Kun kala sitten viimein nousi pintaan aivan vieressäni, näin kyseessä olevan Muuramenjoen mittakaavassa todella kookkaan taimenen. Kala oli sen verran lähellä, että ajattelin vetää sen haaviin. Aivan haavin vieressä perho irtosi taimenen suupielestä, yritin huitaista haavilla perään, mutta sain vain katsella kookkaan taimenen lipumista syvyyksiin. Taimen oli kooltaan mielestäni +60cm ja näytti naaraskalalta. Mukava se olisi ollut mittauttaa ja kuvata, takaisinhan tuo olisi tietenkin pääsyt, vaikka olisi todennäköisesti paikallisen 60cm alamitan täyttänytkin. Harmittamaanhan se jäi ja kalastus loppui siihen. Positiivista on kuitenkin, että noita kookkaampia taimenia pääsee edelleen nousemaan verkkosumien läpi jokeen kutemaan. Mielenkiinnolla odottelen, näkyykö joella kutuaikaan työn touhussa tuon kaliiberin möykkyjä.

KSPK:n junnureissu Muuramenjoelle

Varailin Muuramenjoen noin kuukausi sitten junnureissua varten, jonka jälkeen tiedotin reissusta sähköpostilla seuramme juniorijäsenille. Neljä nuorta tarttuikin syöttiin ja kalasteli tänään aamupäivällä Muuramenjoella KSPK:n piikkiin, sillä seura kustansi junioreiden kalastusluvat. Reissulla mukana olleet Ijäksen Saku ja Strandmanin Ville ovat jo kisojakin kiertäneitä varsin kokeneita nuoria perhokalastajia, mutta iloksemme mukana oli myös pari 12-vuotiasta aivan lajin alkutaipaleella olevaa kalastajaa, joita opastimme toisena valvojana olleen Juhon kanssa päivän alkajaisiksi.


Muuramenjoelta löytyi varsin mukavasti kalaa, joita tuli melko tasaisesti pitkin aluetta. Kalastelimme myös Juhon kanssa, kirjolohien lisäksi haaviin eksyi jokusia taimenia, itse koukuttelin myös muutaman harjuksen, jotka olivat Muuramenjoen harjuksiksi ihan mukavan kokoisia (+30cm). Juho veti tietysti vanhana Muuramenjoen konnana suurimmat kirjolohilukemat, mutta ilahduttavaa oli, että myös mukana olleet nuoret ensikertalaiset pääsivät tapahtumien makuun. Toinen aloittelevista nuorista sai yhden kirjolohen ylös asti ja toinen tiputti kaksi kalaa. "Kokeneemmat junnut" Saku ja Ville saivat molemmat useita kirjolohia. Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu, joessa oli kalaa hyvin ja kaikki saivat tapahtumia. Myös se oli positiivista, että nyt junnureissullekin osallistui useampi nuori perhokalastaja.

Alla pientä kuvakavalkaadia päivän varrelta:

Syksyisen synkkää

Otsikon teksti päti tänään niin keliin kuin kalastukseenkin. Olimme aiemmin viikolla sopineet Juhon kanssa reissun Liekkilammelle, tarkoituksena hieman treenata järvihommia ensi viikonlopun Joukkue SM-kisoja varten. Alkuviikosta lampeen oli kipattu kalaa, joten tietysti sitä odotti tapahtumiakin.


Hiljaista kuitenkin oli, parin tunnin jälkeen emme olleet saaneet vetoakaan, ellei särkiä, ahvenia ja Juhon haukea lasketa.. Keli oli tuulineen ja sateineen sen verran jäätävä, että sormetkin olivat aivan kohmeessa. Pidimme Juhon autossa puolisen tuntia taukoa, motivaatiota joutui kieltämättä hieman keräämään, jotta jaksoi raahata itsensä takaisin kalaan.

Kirjolohien pintakäyntejä ja hyppyjä kyllä näkyi, mutta lähes kaikki olivat lammen keskellä heittokantaman ulottumattomissa. Ne pari tuikkivaa kalaa joille pääsimme heittämään eivät perhoistamme välittäneet. Lopussa tosin tartutin yhden kirjolohen valkoiseen leechiin, mutta kala veti siiman poikki solmusta. Perhoa oli kiskottu kerran jos toisenkin irti pohjasta, enkä ollut jaksanut uusia solmua. Myös Juholla oli yksi kala hetken kiinni.

Oli reissussa jotain positiivistakin, sillä viime viikolla Perhokolmion poistokorista parillakympillä ostamani 3M:n slow inter-siima pääsi testiin, ja vaikuttikin ihan kelpo narulta näin ensimmäisten kokeilujen perusteella.