sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Korviketoimintaa

Pitkä ja kylmä talvi on perhokalastajalle hermoja raastavaa aikaa, joten jotain korvikeaktiviteettia on välillä keksittävä. Vietimme eilisen kuusenkaatajaisten ja Helsinkiin muuttavan Juhon läksiäisten tiimoilta ensin Liekkilammella kirjolohia pilkkien ja sitten saunomisen, syömisen sekä Jyväskylän baarireissun merkeissä.

Kalantulo oli ainakin itselleni positiivinen yllätys. Meitä oli pilkillä kahdeksan hengen poppoo (Strandmanin veljessarja, Jyrki, Esa, Rysä ja Otto), melkein kaikki saivat kalaa ja jokaisella oli kirjolohia kiinni. Yhteensä taisimme saada ylös yhdeksän kirjolohta. Itse lainasin Juhon pilkkivapaa ja melkein heti aloituksesta sain pienellä Räsäsellä noin kiloisen kirjolohen. Hetken päästä rouhaissut seuraava kala olikin sitten selvästi isompi ja katkoi lopulta 0,25mm tapsit vieden Räsäsen mukanaan. Lainasin Jyrkin tekemiä leechejä, joilla sainkin ylös isomman kokoisen kollikirjolohen sekä toisen kiloisen kalan. Näiden lisäksi oli muutama tärppi ja karkuutin vielä pari kirjolohta, joista toinen veti koukun suoraksi.

Lähdimme jo hyvissä ajoin jäältä pois saunomaan, syömään sekä juomia kumoamaan. Todella hauska päivä (ja ilta) jälleen, vaikka tänään hieman puhalluttaakin..

Pilkkiminen on ihan mukavaa touhua hyvällä porukalla läppää heittäen silloin kun saa tapahtumia ja hommaan jaksaa keskittyä, mutta itsestäni ei kuitenkaan kovaa pilkkimiestä saa tekemälläkään. Pilkkimisestä kun puuttuu jotenkin tietty kalastamisen aktiivisuus, homma on ainakin itselläni lähinnä paikoillaan könöttämistä ja vavan heiluttelua tärpin toivossa, joita eilen onneksi tuli.

Kuvia päivän varrelta:









lauantai 4. helmikuuta 2012

Leechejä

Aherrus sidontapenkin äärellä jatkuu. Näillä pakkasilla kun ei ulkonakaan viitsi turhan kauaa oleskella (aamulla Jyväskylässä pakkasta yli -30) ja jotain ajanvietettä on neljän seinän sisällä keksittävä. Viikko sujui lähinnä larvoja kietoen, eilen illalla ja tänään aamupäivällä sidoin taasen leechejä.

Nyt vuorossa oli lähinnä jokileechit, vaikka toki tein yhden satsin järviperhojakin. Jokileechit kun näyttävät hieman harvenneen rasiasta, niin oli aika täyttää tyhjiä aukkoja. Olen sitonut viimeisen parin vuoden ajan kaikki jokileechini Knapekin jigikoukkuihin. Moni on ollut epäileväinen kyseisten koukkujen suhteen ja ovat hylänneet ne jo näön perusteella ennen kokeilemista, mutta itselläni ei ole kyseisistä koukuista juurikaan valittamista. Mitä nyt perinteisten tsekkikoukkujen tapaan katkeilevat suhteellisen herkästi pohjasta pois vedettäessä.

Painotan jokileechit selvästi järviperhoja rankemmin, näissä #8 jigikoukkuun sidotuissa perhoissa on 3,5-3,8mm volsukuula sekä lyijyä rungon matkalta. Perhoja voi näin käyttää hyvin myös larvastaessa. Vaikka leechit käsitetään usein kirjolohiperhoiksi, niin esimerkiksi istaritaimenia ongittaessa laitan usein larvalitkan sekaan yhdeksi perhoksi painavamman mustan oranssipäisen leechin, joka antaa aina tasaisen varmasti kalaa.

Kuvia eilisillan ja tämän aamun perhoista: