Risulammen karsinta 11.10.2009

Eilen oli sitten aika lopetella kisakausi, tai oikeastaan aloittaa uusi, sillä syyskarsinnathan lasketaan tietysti 2010 ranking-pisteisiin. Ajellessamme Jyväskylästä Risulammelle Kokkilan Arton, Hiltusen Jyrkin ja Pirkkalaisen Jannen kanssa mietimme, olisiko koko järvi yleensäkään sulana. Pakkasta oli nimittäin useampi aste, ja tien vieressä olleet pienemmät lätäköt olivat riitteen peitossa. Kisaamaan kuitenkin päästiin, vaikka todella kylmää aamulla olikin.

Arpa heitti minut B-ryhmään, ja taisteluparikseni sain Pirkkalaisen Jannen. Kisa noudatteli edellisvuodelta tuttua kaavaa: A-ryhmän ensimmäiseltä jaksolta kaloja nousi paljon, jonka jälkeen homma hiljeni. Alla pari kuvaa Jannen ja Jyrkin ensimmäisen jakson väsytyksistä, molemmat mittauttivat 5 kirjolohta jaksolta.



Laitetaan sitten vielä koontia oman kilpailuni kulusta:

1. Jakso, pooli 5

Kisatärinä päällä ykkösjaksolla, mikä näkyi kyllä tekemisessäkin. A-ryhmän suollon jälkeen meininki hiljeni huomattavasti, sillä vain kolme kalastajaa B-ryhmästä saivat kalaa aloitusjaksolta. Itse karkuutin 2 kalaa, ensimmäisen kanssa lähtivät aluksi siimat kohmeisista käsistä, kun sain siimat uudelleen tiukoille, pääsi kala muutaman sekunnin päästä irti. Tämä jakso jäi todella korpeamaan, edes toinen karkuutetuista kaloista olisi pitänyt ehdottomasti saada ylös.

2. Jakso, pooli 7

Aurinko alkoi möllöttämään kirkkaalta taivaalta, mikä näkyi myös kalojen aktiivisuudessa. Tai oikeammin sen puutteessa. Melko alussa tartutin pieneen mustaan kuulapääleechiin kirjolohen, jolle mitattiin pituutta 'huimat' 42cm. Tämä jäikin koko B-ryhmän ainoaksi kalaksi kakkosjaksolta, joten jaksovoitto plakkariin. Jaksolla oli muitakin kontakteja kaloihin, sekä intterillä uitettuihin leecheihin että kolmosuppoavalla lillutettuihin boobyihin, mutta eivät tarttuneet.

3. Jakso, pooli 9

Tältä jaksolta ei jäänyt paljon kerrottavaa, ei piston pistoa koko aikana. En tosin tiedä, oliko koko ryhmän ainut kalatapahtuma jakson aikana Hytösen Harrin saama hauki, sillä kukaan B-ryhmästä ei saanut kalaa. Noin viisitoista sekuntia loppuvihellyksen jälkeen Metson Petterille otti sitten kirjolohi kiinni siimoja takaisin kelatessa. Kalaahan ei tietenkään hyväksytty enää kisaan, mutta siitä huolimatta pinkkipipoa nauratti.


4. Jakso, pooli 10

Taas todella hiljainen jakso B-ryhmällä, sillä jakson ainoan kalan sai Maneliuksen Petri aivan viime minuuteilla. Itsellenikin tarjoutui mahdollisuus kalaan, kun sain tärpit peräkkäisillä heitoilla. Eivät vaan tarttuneet, vaikka jälkimmäinen veto oli jo melko luja riuhtaisu.

Loppusijoitukseni oli 10. josta ei ensi vuoden finaalia varten hyötyä ole, sillä rankingpisteitä tulee vain 1250. Paljon jäi taas hampaankoloon, yksikin 1. tai 4. jakson tapahtumista/karkuutuksista ylös, niin olisin ollut kolmas tai neljäs. Mutta tämä menee taas jossitteluksi.

Kisan voitti ylivoimaisella suorituksella hurjassa vireessä oleva Kokkilan Arto, joka repi kalaa joka jaksolta. A- ja B-ryhmien välinen kalajakauma oli varsin mielenkiintoinen, sillä laskujeni mukaan B-ryhmä sai vain 7 kalaa kun A-ryhmällä vastaava luku oli varmaan lähempänä viittäkymmentä. Aloitusjakson lisäksi A-ryhmäläiset saivat enemmän kalaa muiltakin jaksoilta. Ehkä emme B-ryhmässä vain osanneet onkia.. :)

Sija	Kilpailija	Pisteet
1	Kokkila Arto	2000
2	Kivistö Vihtori	1917
3	Manelius Petri	1833
4	Hiltunen Jyrki	1750
5	Pirkkalainen Janne	1667
6	Heikkinen Jari	1583
7	Laitinen Jarno	1500
8	Mäkipää Tero	1417
9	Tiainen Joni	1333
10	Sipponen Pietari	1250
11	Hytönen Harri	1167
12	Ollikainen Juha-Pekka	1083
13	Palmroth Markus	1000
14	Viljanen Leo	917
15	Tandefelt Markus	833
16	von Hertzen Olli	0
16	Hellsten Atte	0
16	Kiuru Mikael	0
16	Koivula Ismo	0
16	Lähteenmäki Antti	0
16	Metso Petteri	0
16	Penttinen Juha	0
16	Räty Ilkka	0
16	Virolainen Petri	0

Evon steelheadit

Kuten eilisessä jutussa tuli todettua, syksyinen kirjolohenkalastus on oikullista puuhaa. Sitä se oli myös tänäänkin, kun vietimme Erämiehen Jannen ja Asikaisen Pekan kanssa päivän Evon Niemisjärvillä kirjolohia kiusaten.


Aloitimme kalastelun yhdeksän aikoihin aamulla, ja ensimmäiset kolme tuntia järvet tuntuivat kuin kaivolta. Missään päin järviä ei kaloja tuntunut nousevan, eikä meilläkään ollut juuri tapahtumia Jannen muutamaa tärppiä lukuunottamatta. Alkoi jo hiipiä eilisen päivän jälkeen epätoivo puseroon, kunnes ylimmäisen järven takapäässä vapa sitten vihdoin taipui. Yleensä Evon järvien istukkaat ovat melko pieniä, mutta tämä pieneen mustaan leechiin napannut kala oli melkoinen porsas, painoltaan reippaasti päälle kaksi kiloa.


Kun alkuun oli päästy, niin tapahtumia alkoi sitten vihdoin tulemaan. Järven päästä Janne oli karkuuttanut yhden kalan, hetken kuluttua itselleni kävi samoin, kun kille päätti ottaa haavin lähellä spurtinpoikasen ja irtosi. Kohta oranssia boobya kuitenkin vietiin jälleen ja haavi heilahti, taas vastapeluri oli päälle kahden kilon porsas. Pari tärppiä oli vielä heti tämän jälkeen. Jannekin katkotti ensin piuhat tärpistä, jonka jälkeen onnistui lopulta saamaan yhden kalan ylös asti. Pekka oli myös karkuuttanut kalan, joka oli vetänyt siimat kaislikkoon.

Lopuksi sain vielä oranssilla boobylla kolmannen killen, joka oli sekin noin parikiloinen. Kiintiö oli täynnä ja pussissa möllötti melkoinen kilomäärä kirjolohta. Yhden kalan meinasin viedä huomenna mukanani Jyväskylään, yksi menee äidille ja kolmannen annoin Pekalle.


Yhteenvetona reissusta voisi sanoa, että johan oli kaksijakoinen päivä. Kalastimmeko ensin väärässä paikassa, vai alkoiko ottijakso todellakin vasta puolen päivän jälkeen? Yhtä kaikki, uusi Sonik toimi loistavasti kalojen kanssa, tarvittavaa pehmeyttä löytyy pitämään kalat rauhallisina ja perukkeet ehjinä.. Kaikki kalat ottivat todella hitaaseen uittoon fast interillä.


Seuraavan kerta tositoimissa on sitten ensi viikonlopun Risulammen karsinnassa, missä kalat tulevat olemaan samaa kaliiberia kuin tänäänkin. Katsotaan, miten käy..

Rauhallista menoa Rautjärvellä

Ruijan reissun jälkeen kalastelut ovat jääneet todella vähälle, elo- ja syyskuun aikana kävin yhteensä vain kolme kertaa liottelemassa siimoja. Viimeisestä kalastuskerrasta oli tänään kulunut jo neljä viikkoa, kun viime viikonlopuksi suunnitellut keikatkin siirtyivät laivareissun myötä.

Tänään lähdimme Topiaksen ja Matiaksen kanssa Rautjärvelle syyskirjolohta huiputtamaan, samalla oli tarkoituksena testata #6-7 Sonikkia tositoimissa. Mallikkaasti tuo Sonikki toimikin, varsinkin vitosuppoavan siiman kanssa.

Kirjolohen järvikalastus syksyllä on mukavan rauhoittavaa puuhaa, niin nytkin. Kuulaan kirpeässä syyskelissä perhon heittäminen on kieltämättä terapeuttista touhua. Tosin eipä olisi haitannut, vaikka kalat olisivat tuota rauhaa hieman häirinneet. Todella hiljaista nimittäin oli. Heti alkuun sain pari tärppiä vitosuppoavalla uitettuihin boobyihin, ja kohta yksi kala kävi hetken potkuttelemassa siiman päässä, irroten kuitenkin nopeasti. Siihen tapahtumat sitten loppuivatkin. Kukaan paikalla olleista kalastajista ei onnistunut saamaan kirjolohia. Syyskirjolohi osaa olla todella oikukas sille päälle sattuessaan.

Huomenna olisi tarkoitus mennä Evolle perhoja uittamaan, järvisettejä kun on tarkoitus päästä hieman treenaamaan ennen ensi viikonlopun Risulammen karsintaa.