sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Muuramenjoen SM-karsinta 28.6.2014


Viimeisen parin viikon aikana en ole käynyt kalassa lainkaan, vaikka paras kausi olisi meneillään. Jotenkin olen ollut hieman leipääntynyt koko touhuun, enkä jaksanut käydä treenaamassa Muuramen karsintakisaakaan varten. Itse kilpailusta tulikin sitten malliesimerkki päivästä, jolloin oikein mikään ei onnistu.

Aloitin B-ryhmästä seiskapoolista, joka oli jälleen kilpailun vaikein pooli. Olin nollilla aivan jakson viime minuuteille asti, jolloin löysin poolista yhden kirjolohen. Toisena kalastimme ykköspoolin, joka oli puolestaan kisan toiseksi heikoin. Tästä sain jo paremmin tapahtumia. Yksi kirjolohi haaviin, yksi karkuun ja iso kasa särkiä, joista tosin vain yksi oli mitallinen. Tuloksena siis kaksi kalaa korttiin.

Ruokailun jälkeen pääsimme onkimaan parempia pooleja, mutta oma suoritukseni kolmospoolista alkoi melkein jo naurattamaan. Seitsemän kalaa kiinni, joista kuusi irtosi ilmassa ja vain yksi tuli haaviin. Ei näin. Viiimeisenä kalastelin vitospoolin, jonka onkiminen oli todellakin lähinnä kalastelua. Sain poolista yhden kalan ja tiputin jälleen jokusen. Yksi näistä tiputetuista kaloista oli todella komea taimen, jota väänsin melko pitkään. Kala kävi ensin korkealla ilmassa, paineli välillä ylävirtaan toisen poolin suuntaan ja välillä taas alas. Harmittavasti perho repesi lopulta kalan suupielestä hyvän väännön jälkeen.

Päivästä jäikin lähinnä kismittämään tuo iso karkuutettu taimen, johon olisi ollut hyvä lopettaa heikosti sujunut kisa. Kalastin toki vaikeamman poolisarjan, mutta tämänpäiväisellä koheltamisella ei olisi muutenkaan ollut asiaa lähellekään kärkeä. Pitkästä aikaa siis oikeasti huonosti ongittu karsintakisa ja sijoitus sen mukainen (14./16). Järjestäjän näkökulmasta jäi hieman harmittamaan ykköspoolin yllättävän huono kalantulo, minkä johdosta kilpailukorttien pooliparit eivät tällä kertaa olleet tasaisia.

Kilpailun kärki: 3. Jyrki Hiltunen, 1. Jarkko Suominen, 2. Jussipekka Myllymäki
Kilpailun voittajakaksikko Jarkko Suominen ja Jussipekka Myllymäki varmistivat finaalipaikkansa tasaisilla suorituksilla, kolmanneksi tuli aamupäivällä koskibiiteiltä isoja kalamääriä röytänyt Hiltusen Jyrki. Jussipekan finaalipaikan myötä seurastamme kilpailee nyt 10 henkilöä SM-finaalissa.

Itsekin kilpailen seuraavan kerran SM-finaalissa, nyt on aika laittaa hetkeksi ajatukset aivan muualle kisaamisesta. Reilun parin viikon päästä suuntaan Juhon kanssa Finnmarkiin ja eiköhän sitä ennen tule tehtyä pari muutakin koskireissua.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Ahvenlammen SM-karsinta 15.6.2014

Menneenä viikonloppuna ei ollut tarkoitus kisailla, mutta Pölkin Esa houkutteli kuitenkin jälki-ilmoittautumaan Ahvenlammelle. Kyseessä on ollut aina hyvä järvikisa, joten niin sitä tuli taas herättyä ennen viittä aamulla ja lähdettyä kisaamaan. Luvassa oli kovatasoinen 38 henkilön venekisa, jollaiseen on aina mukava lähteä.

Voittaja väsyttää
Edellispäivän Risulammen kilpailu oli ollut normaalia vähäkalaisempi luultavasti myöhäisen kisaistutuksen myötä. Ahvenlammeltakin tuli tavallista vähemmän kalaa, mutta sitä nousi kuitenkin tasaisesti ympäri järveä, eikä mitään kalasumppua ollut. Kilpailu oli mielestäni hyvin samantyylinen kuin viime vuoden Lestijärven Valkeisen koitos.

Nostin aamulla lapun B-ryhmään, joten kiire loppui siihen. Seuraavana raportti omasta kisastani.

1. Jakso

Ensimmäisellä jaksolla hyppäsin veneeseen Virolaisen Petrin kanssa. Kilpailu alkoi hyvin, kun sain ensimmäisen kirjolohen jo kolmannella heitolla. Tämän jälkeen tuskailin sitten tartutusten kanssa, sillä missasin peräkkäin kolme hyvää tälliä. Jakson jälkipuoliskolla kalat jälleen tarttuivat ja käytin vielä kaksi kirjolohta mittakaukalossa. Kolme kirjolohta riittivät jaksovoittoon, venekaverille ei tullut tällä kertaa merkintöjä korttiin.

Tulos: 3 kirjolohta, jaksosijoitus 1.

2. Jakso

Mahan täyttäneen ruokailun jälkeen ongin toisella jaksolla samassa veneessä Huhtaniskan Janin kanssa. Jakso alkoi jälleen hyvin, kun sain kirjolohen haaviin jo muutaman minuutin kalastuksen jälkeen. Puoli tuntia jakson alusta tunsin epämääräistä painoa siimassa, mikä paljastui lopulta 40cm siiaksi. Jakson viimeisen tunnin aikana sain enää yhden tällin, Jani käytti jokusen tällin lisäksi yhden kirjolohen kaukalossa. Jakson tuloksena siis kaksi kalaa, venekaverille yksi. Jaksovoiton vienyt Kokkilan Arto sai myös kaksi kalaa.

Tulos: 2 kalaa (kirjolohi ja siika), jaksosijoitus 2.

3. Jakso

Lähtökohdat viimeiselle jaksolle olivat herkulliset. Olin selkeästi kisan johdossa ja mitä todennäköisimmin yksikin kala tulisi riittämään. Kirjolohien heikon aktiivisuuden tietäen yhdenkään kalan onkiminen ei vaan tulisi olemaan kovin helppoa. Ongin viimeisen puolitoistatuntisen Ilveksen Markun kanssa. Parinkymmenen minuutin kalastuksen jälkeen näin sektorissa kirjolohen pintakäynnin. Perhot kohti ja vana lähti välittömästi perään. Pari tökkäisyä tuntui, mutta kala ei ottanut kunnolla perhoa. Kymmenen minuuttia tästä eteenpäin kirjolohi kiskaisi todella lujaa perhoja. Olin mielestäni hyvin hereillä, mutta kala ei jostain syystä tarttunut. Viimeisen tunnin aikana ei ollut vetoakaan. Blänkit sekä itselle että venekaverille. Jaksovoitto Erikssonin Ollille kolmella kalalla.

Tulos: Blänkit, 19 jaksopistettä

Blänkit syövät kisamiestä rotan lailla, varsinkin kun ne tulevat kaksi kertaa peräkkäin vikalla jaksolla kisan johtoasemassa. Voittokalaa tarjottiin nytkin, mutta kun ei tartu niin ei tartu. Mieleen tuli jo etäisesti edelliskevään kisojen viimeisen jakson kirous. Loppujen lopuksi sijoitukseni oli 7./38, eli paras yhden jakson blänkänneistä. Kuusi kalastajaa onnistui saamaan kalaa jokaiselta kolmelta jaksolta.

Vaikka pari viime kisaa syövätkin miestä, niin täytyy etsiä jotain hyvääkin. Tämän kauden kuudessa kisassa olen saanut tasaisen varmoja suorituksia, mikä on ehdottomasti positiivinen asia. Parin viikon päästä olisi vielä kauden viimeinen karsintakisa edessä Muuramenjoella.

Myös seuramme FFC JKL:n osalta kuluva kausi näyttää hyvältä. Wacklinin Jussi voitti hienosti tämän kilpailun ja kymmenen parhaan joukossa oli peräti kuusi seuramme edustajaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että seurastamme kilpailee ainakin yhdeksän henkilöä SM-finaalissa. Melko hyvin, kun kuluvalla kaudella karsintoihin on osallistunut 11 Fly Fishing Club Jyväskylän kilpailijaa.

Alla kuva kärkikolmikosta, kilpailun kokonaistulokset löytyvät täältä.

Kärkikolmikko vasemmalta: 2. Tapio Penttilä, 1. Jussi Wacklin, 3. Petri Manelius

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Iltavisiitti Könkköjoelle


Jussipekka soitteli alkuillasta ja kyseli iltakalalle. Kauaa ei meikäläistä tarvinnut houkutella, kohta olimme jo ajamassa kohti Petäjävettä ja Könkköjokea.

Illan kalastuksen aikana sain kaksi hieman parempaa taimenta sekä tietysti tukun pienempiä. En kuitenkaan lähellekään samoja määriä, kuin mitä Mattilan Krisse oli edellisviikolla joelta röytänyt. Salakka oli jo koskessa ja isompien kalojen mahat olivat selkeästi täynnä pikkukalaa. Tästä innostuneena yritin uittaa hetken aikaa myös tinseliä, mutten saanut siihen tapahtumia.

Kävely oli jokivarressa melko tuskaista, sillä vasen nilkka hiertyi viikonlopun kisassa vereslihalle, eikä kiristettyjen kahluukenkien hankaus tehnyt hyvää. Loppuajan vältinkin pidempää kävelyä ja ongin lähinnä sillan lähistön paikkoja.

Pullea Könkköjoen taimen

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Pikapisto

Tapahtumantäyteisen viikonlopun päätteeksi kävin vielä eilen iltapäivällä heittämässä pikapiston koskella. Puolentoista tunnin sessio oli melko antoisa, sillä kaloja kävi tässäkin ajassa hyvä määrä haavissa. Koskesta nousi niin taimenia, kirjolohia kuin yksi harjuskin. Kaikki kalat tulivat nymfaamalla, alla malliksi yksi visiitin pilkkukylki.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Hammonjoen SM-karsinta 7.6.2014

Kuluvan kauden ensimmäinen jokikisani oli vuorossa eilen Hammonjoella. Tiedossa oli taas rankka mutta hauska päivä erinomaisen purokisan parissa. Nostin aamulla lapun A-ryhmään, taistelupariksi tuli oman seuran mies Valkaman Atte ja aloitimme onginnan joen alimmasta poolista.

1. Jakso  (pooli 8)

Kasipooli on ollut kisassa usein melko vaikea. Itse kuitenkin pidän tämän biitin onkimisesta, enkä ollut lainkaan pahoillani kun saimme sen aloituspooliksi. Ensimmäisen kolmen heiton jälkeen olin jo ehtinyt karkuuttaa kaksi puronieriää, seuraavan tunnin aikana pudotuksia tuli vielä aivan älyttömästi lisää. Kalat ottivat sen verran hanakasti perhoihin pitkin poolia, että onneksi haaviinkin asti tuli yhdeksän purkkaria jotka toivat jaksovoiton. Lisäksi sain muutaman pienen taimenen. Atte onki jälkeeni poolista neljä puronieriää.

Tulos: 9 puronieriää, jaksosijoitus 1.

Pooli 8
 2. Jakso (pooli 4)

Seuraavalla jaksolla kalastimme ns. laavuneduspoolin, joka on perinteisesti aina hyvä pätkä. Heti ensiminuutilla sain puronieriän laavun edestä, mutta sen jälkeiset parikymmentä minuuttia menivät heikommin. Tiputin yhden kirjolohen putken suusta ja käytin aivan liikaa aikaa pienessä tilassa olevan flegmaattisen purkkariparven yhyttämiseen pinturilla. Kalat kyllä nousivat pinturiin muutaman kerran, mutteivät tarttuneet. Kun vajaa puolet jaksosta oli mennyt, niin sain ensimmäisen killen. Kun kirjolohien lymypaikat löytyivät, niin siiman päässä riitti vipinää. Koukutin viimeisen puolen tunnin aikana vielä kahdeksan killeä, joista kuusi tuli ylös asti. Erittäin virkeitä kaloja siiman päässä. Sivutuotteena korttiin tuli vielä kolme puronieriää lisää, yksi puoli senttiä alamittainen harjuskin kävi kaukalossa. Hyvin mennyt jakso takasi toisen peräkkäisen jaksovoiton. Atte onki jälkeeni poolista kuusi kirjolohta.

Tulos: 11 kalaa (7 kirjolohta ja 4 puronieriää), jaksosijoitus 1.

Ruokatauolla homma näytti siis vielä erittäin hyvältä, paremmin ei kisa olisi voinut alkaa. Puolet kisasta oli kuitenkin vielä edessä, eikä mitään vielä ratkaistu.

3. Jakso (pooli 6)

Ruokatauon jälkeen siirryimme jälleen alaosille kutospoolille. Atte aloitti kalastuksen onkimalla poolista kolme puronieriää. Omalla vuorollani tavoitin kaloja melko hyvin. Harmi vain, että suurin osa niistä oli pieniä taimenia. Sain poolista peräti neljä taimenta ja vain kaksi puronieriää, jotka olivat onneksi hyvänkokoisia. Tiputin myös yhden kirjolohen, joka otti tosin sellaisesta paikasta, että toivo sen ylös asti saamiseen 0,16mm piuhoilla oli melko pieni.

Tulos: 2 puronieriää, jaksosijoitus 4.


Pooli 6
4. Jakso (pooli 2)

Viimeiselle jaksolle mentäessä kaikki näytti hyvältä. Olin vielä kisan johdossa ja kalastaisimme ihan hyvän nieriäpoolin. Atte sai minua ennen poolista kuusi puronieriää, jotka tulivat kaikki jakson ensimmäisellä puolikkaalla. Tämän jälkeen alkoi kova sade, jonka ollessa päällä purkkarit eivät purreet enää ollenkaan. Pahat aavistukset alkoivat hiipiä mieleen jo valmiiksi, kun Atte mainitsi syönnin tyssänneen täysin. Jaksosta tulikin varsinainen tuskien taival. Poolin purkkarit olivat erittäin flegmaattisia, ne eivät joko reagoineet perhoihin ollenkaan, tai kävivät vain hyvin varovasti tökkimässä niitä. Kolme kalaa kuitenkin tartutin, mutta ne kaikki tippuivat ilmassa ennen haavia. Jakson loppuessa blänkki oli tosiasia ja v-käyrä melko korkealla, kun erittäin hyvin alkanut kisa päättyi näin.

Tulos: Blänkki, 8 jaksopistettä

Toivosen Olli vei kisan voiton erittäin tasaisella suorituksella. Itse sijoituin viime vuoden tapaan neljänneksi tasapisteissä pronssia onkineen Mattilan Krissen kanssa. Jo kolmatta kertaa putkeen tyrin Hammon kisan voiton tai mitalin viimeisellä jaksolla. Illalla kun katselin järjestäjien lähettämää tulosexceliä, niin huomasin rankkasateen lyöneen homman erittäin vaikeaksi muillakin meidän ryhmän onkijoilla. Puolet A-ryhmäläisistä blänkkäsivät vikan jakson ja vain kaksi sai jaksolta yli yhden kalan. Yksikin vikalla jaksolla tiputettu kala olisi tuonut kisasta kakkossijan. Toki vain voitto olisi parantanut pistepottiani, mutta mitali olisi ollut mukava saada Hammolta kaulaan. Niin lähellä se on ollut nyt kolme kertaa putkeen ja aina sössitty vikalla jaksolla.

Kilpailun tulokset
Se avautumisista, kilpailu oli jälleen kerran aivan loistava ja kalaa tuli todella reilusti. Kisassa saatiin yhteensä 237 kalaa (217 puronieriää ja 20 kirjolohta). Mikäli sade ei olisi tullut kisan lopussa sotkemaan pakkaa, niin kalamäärä olisi ollut varmasti vielä suurempi. Ei huonoja lukuja 16 henkilön kisaan, kun kyse on kirjolohia lukuunottamatta luonnonkudusta syntyneiden lohikalojen onkimisesta.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Muuramenjoki 3.6.2014


Lähdimme työpäivän jälkeen heittämään Jussin kanssa iltakeikkaa Muuramenjoelle. Edellispäivänä joesta oli noussut kalaa melko hyvin, joten odotin siiman päässä olevan elämää. Kirjolohet olivat vain jotenkin nihkeällä otilla. Tuntui, että perhot piti saada uitettua melkein suoraan suuhun, jotta kala hyväksyi ne. Ottipaikkoja joutui useasti tahkoamaan melko pitkään, ennen kuin otti tuli.

Loppujen lopuksi onnistuin kuitenkin nymfaamaan puolenkymmentä kirjolohta ja yhden pikkunätin taimenen. Kaikki kirjolohet tulivat koskesta noin 30 metrin matkalta. Edellisen Muuramen blogijutun jälkeen sain paristakin suunnasta palautetta, ettei Vivarellin kelaa kannata laittaa veteen. Tällä kertaa en sitä tehnyt, terveiset Harrille ja Kaitsulle :)


Reissun lopuksi Jussi sai palokunnan suvannosta kirjolohen varsin erikoisella tavalla. Mies oli katkottanut aiemmin liitsisetit vastapallotällistä, mutta onnistui pari tuntia myöhemmin nymfaamaan perhonsa kiinni kyseisen liitsilitkan yläperhon koukunmutkaan. Aiemmin siimat katkonut kala oli edelleen kiinni kyseisen litkan alaperhossa. Sekä kala että menetetyt perhot tulivat ylös asti :)


Aiemmin keväällä veden ollessa todella vähissä alkoi jo arveluttaa, että miten vettä riittää läpi kesän. Sateiden ansiosta vesi on kuitenkin noussut jo suht korkealle. Ihan hyvä niin.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Riekonkoski 31.5.2014


Ongin aiemmin Saarijärven reitin koskia vuosittain, mutta nyt edellisestä visiitistä reitille oli kulunut jo kuusi vuotta. Turvetuotanto on tehnyt reitin vedenlaadulle surullista jälkeä, joten reissut ovat suuntautuneet muualle. Hyviä kaloja saadaan kuitenkin edelleen, varsinkin Riekonkoskelta. Lähdin eilen paikalle verestelemään vanhoja muistoja ja mielessä vilkkui myös mahdollisuus kookkaaseen taimeneen.

Perillä odotti kuitenkin yllätys, vesi oli nimittäin noussut melkoisen korkealle. Pari viikkoa takaperin vesi oli kuulemma ollut todella alhaalla, mutta nyt koski virtasi yhtenä kuohuna. Tämänkin olisi toki voinut todeta jo etukäteen netistä katsomalla, mutta sitä en nyt älynnyt tehdä.


Korkea vesi tarkoittaa toki täällä sitä, että järvestä saattaa nousta hyviä kaloja koskeen. Varsinkin larvoilla kalastus oli kuitenkin nyt todella haasteellista valkoisten kuohjen ja korkean veden takia. Keskityinkin lähinnä streamerhommiin. Tapahtumien suhteen piteli melko hiljaista. Useamman tunnin kalastuksen aikana sain pari taimenta ja tiputin toiset kaksi. Molemmat ylös tulleet kalat purivat tinseliin. Yläkosken saaren alarajan peilistä sain larvalla kontaktin kookkaampaan taimeneen. Tällä vesitilanteella lopputulema oli kuitenkin aika selvä. Kala ryntäsi samointein ränninä kuohuavaan kosken alaosaan ja meni menojaan.


Kävin kopaisemassa nopeasti myös samaan lupaan kuuluvan Muittarinkosken. Alunperin tarkoituksenani oli jäädä Riekolle yöksi, olin pakannut makuupussin ja teltankin mukaan. Vesitilanne muutti kuitenkin mieltä. Koskella oli jonkin verran muutakin porukkaa ja puoleenyöhön mennessä olin onkinut tällä vesitilanteella kalastettavat potentiaaliset paikat jo useampaan otteeseen. Käristelin laavulla vielä makkarat ja lähdin kotia kohti.