lauantai 27. lokakuuta 2012

Oliivi kiertozonker

Tällä kertaa vuorossa on perhomalli, joka on ollut jo pitkään ehdottomia suosikkistreamereitani pohjoisen taimenenkalastuksessa. Perho on sinällään hyvin samanlainen kuin aiemmin viikolla lisäämäni valkoinen zonker. Kuten jo aiemmin sanottuna, niin kiertotyylillä sidotut zonkerit elävät vedessä todella maukkaan näköisesti, vetojen välissä materiaali suorastaan "pöllähtelee".

Kiertozonkerien varjopuolena on se, että perhot muuttuvat melko painaviksi kastuttuaan. Itse en näistä kuitenkaan mitään kovin isokokoisia ole tehnyt, eikä streamerikepillä perho ole kastuttuaankaan ollut liian raskas heitettävä.

Seuraavassa perhon sidontajärjestys kaikessa yksinkertaisuudessaan:

Kierretään koukun etuosalle muutama kierros paksua lyijylankaa, päälle pikaliimaa. Tämän jälkeen otetaan oliivi zonkersuikale, josta kiinnitetään pyrstöksi hieman koukun vartta pidempi kaistale.


Tämän jälkeen kierretään zonkersuikale koukun varrelle melkein päähän saakka. Leikataan ylimääräinen zonkersuikale pois.


Lopuksi laitetaan perhon päähän tummaa antronia niin, että materiaalia on mahdollisimman tasaisesti sekä koukun ylä- että alapuolella. Tämän jälkeen päätellään perho laittamalla sidontalangalle pikaliimaa ja kierretään pikaliimalla kyllästetty lanka koukun silmän taakse. Perho on valmis.


Jostain syystä en ole tätä oliivia mallia käyttänyt juurikaan Keski-Suomessa, mutta Finnmarkissa se on päässyt toistuvasti perukkeeseen hyvin tuloksin. Malli toiminee jonkinlaisena yleismaailmallisena pikkukalajäljitelmänä. 

Oliivin zonkeriin erehtynyt Finnmarkin taimen muutaman vuoden takaa

tiistai 23. lokakuuta 2012

Craft Fur-ahven

Ahven on koskitaimenen suurta herkkua, mutta jostain syystä ahvenjäljitelmät ovat olleet omassa kalastuksessani paitsiossa jo pidemmän aikaa. Aikanaan kyllä käytin Erkki Norellin legendaarista Rainbow-perhoa paljonkin hyvin tuloksin. Sittemmin en enää jaksanut kyseistäkään perhoa juuri sitoa, sillä se on kuitenkin alkuperäisen reseptin mukaan tehtynä kohtuullisen työläs sidottava.

Silloin tällöin olen ihastellut nettisaiteilla komeita Craft Furista sidottuja ahvenjäljitelmiä. Tänään töiden jälkeen Perhokolmiossa käydessäni nämä sidokset muistuivat jotenkin mieleen, joten nappasin hyllystä oliivia sekä oranssia craft furia ja alelaarista löytyi vielä pussi keltaista angel hairia.

Heti kotiin tultuani sidoinkin muutaman koemallin seuraavalla reseptillä:

Koukku: Maruto s19 #8 (vastaa normi streamerkoukussa suurempaa kokoa)
Painotus: Lyijylanka rungon etuosaan
Pyrstö: Flurioranssi Craft Fur
Runko: Electric yellow Angel Hair dubattuna
Siipi: Alle hieman electric yellow Angel hairia, varsinainen siipi oliivia Craft Furia. Lopuksi tehdään siipeen raidat mustalla permanenttitussilla.
Pää: Musta antron puppelityyliin sidottuna


Malleista tuli omaan silmään melko onnistuneen näköisiä, joten kyseiset ahvenet pääsevät varmasti koeuimasille seuraavana kesänä. Alussiiveksi olisi ehkä kannattanut lisätä hieman jämäkämpää tavaraa, saa nähdä kuinka helposti siipi sotkeutuu koukunmutkaan.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Valkoinen kiertozonker


Zonkersuikaleista saa tehtyä todella eläviä streamereita, jotka ovat kaiken lisäksi erittäin helppoja ja nopeita sitoa.

Yksi parhaista kylmän veden streamereistani on kiertotyylillä sidottava valkoinen zonker, jonka kietomiseen ei montaa minuuttia mene. Kiinnitetään ensin pyrstöksi hieman koukun vartta pidempi zonkersuikale, jonka jälkeen kierretään zonkeria rungon ympärille koko varren matkalta. Päähän vielä hieman pinkkiä keinokuitua ja perho on valmis.

Kyseinen perho on varsinkin talvella ajoittain todella tehokas. Siihen ottavat niin taimen, kirjolohi kuin isompi harjuskin. Kuvan sidoksetkin pääsevät luultavasti vielä kuluvan vuoden aikana uimaan, jos vaan virtavesien rauhoituksen jälkeen on kalakelejä.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Perhonsidontaa: Kultainen tinseli

Kun kalastuskausi alkaa olla ehtoopuolella, on jälleen aika keskittyä perhonsidontaan. Tänään innostuin kietomaan kultaisia tinseleitä, joka olikin menneen kesäkauden paras streamerini antaen useita komeita taimenia.

Käytän itse tinselikoukkuna Maruto Bass Bug s19-mallia, joka on käytännössä sama koukku kuin monien käyttämä TMC 8089, mutta selkeästi edullisempi. TMC:n mallia saa vitosella kymmenen kappaleen rasian, Maruton koukkuja puolestaan samalla rahalla 25kpl. Koukku on isokitainen ja melko ohutlankainen. Ohutlankaisuudesta huolimatta koukku kestää todella kovaa vetoa kalan kanssa suoristumatta, vaikka sidontapenkissä taivutellessa saattaa ensialkuun vaikuttaa toiselta.

Tinselimateriaaleja on monenlaisia. Joulun lähestyessä perhokalastajien kannattaa poiketa Clas Ohlsonilla, josta ainakin viime vuonna sai isoja 50 gramman pusseja erivärisiä tinseleitä parilla eurolla per pussi. Näissä pusseissa on varmasti kymmenen kertaa enemmän matskua kuin alan kauppojen normaaleissa tinselipussukoissa. Lisäksi kyseinen lame osoittautui menneenä kesänä loistavaksi tinselimatskuksi.

Clas Ohlsonin lamepusseja

Tinseleitä on varmasti niin monta tapaa sitoa kuin on sitojiakin. Itse tykkään rakennella tinselit muutamasta eri kimpusta, jolloin perho elää paremmin eikä siipi sotkeennu niin helposti koukunmutkaan. Siipeen laitettavan materiaalin määrä riippuu hieman kalastettavasta alueesta. Kovassa koskessa siivessä saa olla runsaasti matskua, kun taas rauhallisemmassa virrassa hieman niukempi sidos elää paremmin.

Seuraavassa kuvilla havainnollistettuna oma tapani sitoa tinseli.

Ensin laitetaan koukun etuosaan muutama kierros lyijylankaa (ei pakollista), pohjustetaan koukku ja sidotaan pyrstöksi/ensimmäiseksi kimpuksi sopiva määrä lametta. Itse sidon pyrstökimpun noin kolme kertaa rungon mittaiseksi.


Tämän jälkeen dubataan samaa lametta rungoksi noin varren puoliväliin saakka. Tinseliä sidottaessa pöydälle tippuu lähes aina hukkamatskua, jota on kätevä käyttää rungon sitomiseen.


Sidotaan seuraava siipikimppu kiinni noin varren puoliväliin. Itse sidon nämä runkokimput niin, että otan pitkän suikaleen lametta, jonka käännän koukun molemmille puolille. Tämän jälkeen lisään keskelle vielä hieman lisää lametta, eli en sido kimppuja kiinni yhdessä ja samassa motissa.

Kun keskimmäinen kimppu on sidottu kiinni, niin dubataan lametta rungoksi sopivalta matkalta niin, että viimeisen siipikimpun ja pään sitomiselle jää vielä tilaa.


Sidotaan perhon etummainen siipikimppu kiinni samalla tavalla kuin edellinenkin.


Kierretään kurkkuhäkiläksi pehmeää kukkoa tai kanaa, itse suosin väreistä punaista ja oranssia. Tämän jälkeen sidotaan vielä perholle puppelipää mustasta antronista. Sidon pään puppelitekniikalla yleensä kolmesta pienestä antronkimpusta.


Lopuksi laitetaan sidontalangalle muutamien senttien matkalta pikaliimaa ja kierretään sidontalangasta pää puppelipään eteen. Kun pikaliima on jämähtänyt, niin langan voi leikata eikä erillisiä solmuja tarvita. Sitomisen jälkeen rypistän yleensä siiven tinselimatskun sormien välissä pyörittelemällä. Siiven muodon voi vielä viimeistellä saksilla ja poistaa ylipitkät tai muuten vaan sinne tänne sojottavat tinselisäikeet,. Itse en yleensä jaksa tätä tehdä, eiväthän nämä mitään näyttelyperhoja muutenkaan ole..

Valmis perho

Omat tinselini ovat suurimmalta osin pituudeltaan 10-15 sentin välissä. Vaikka olenkin nykyään ehkä enemmän pikkuperhokalastaja, niin käytän yhä streamereita varsinkin kookkaampia taimenia tavoitellessani. Iso tinseliperho on usein vastustamaton houkutus vauraammalle taimenelle. Jostain syystä olen viime aikoina siirtynyt hopeatinseleistä enemmän kultaisiin. Kultatinseliin vaan löytyy nykyään jotenkin enemmän luottoa, hyvinhän sillä on kaloja tullutkin. Yleensä tinselillä kalastettaessa käytän kahta perhoa. Yläperho on tällöin joku hieman hillitympi sidos, esimerkiksi musta streameri tai oliivi zonkeri.

Otollisinta käyttöaikaa välkehtiville tinseliperhoille on luonnollisesti alkukesä. Tällöin pikkukalaa on koskessa, vettä riittää eikä se ole vielä liian lämmintä. Kesät eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Menneenä kesänä isommatkin streamerit toimivat hyvin läpi kesän, kun vettä oli todella paljon eikä se lämmennyt keskikesälläkään normaaleihin lukemiin.

Kultainen tinseli komean täpläkyljen suussa

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Risulammen SM-karsinta 14.10.2012


Kuluvan vuoden viimeinen syyskarsinta käytiin tänään Risulammella. Lähdimme Pirkkalaisen Jannen kanssa matkaan aamuviiden jälkeen Jyväskylästä. Puoli kahdeksalta saavuimme Vekaranjärven varuskunnan porteille, jossa olikin joukko muita kisamiehiä odottamassa Risulammelle pääsyä.

Arvonnasta tuli käteen lappu B-ryhmään, joten ensimmäinen puolituntinen valvottiin taisteluparina olleen Virolaisen Petrin kalastusta ennen oman kisan aloitusta.

1. jakso (Poolit 6 ja 7)

A-ryhmän avauksen jälkeen tositoimiin. Oma puolituntiseni alkoi hyvin, kun jo toisella heitolla perhoon puri nätti 51cm vanha istukas. Hetken ajan päästä missasin kalan, kun siimat lähtivät tärppihetkellä käsistä. Jo seuraavalla heitolla perhoja puri jälleen 51cm kille. Tämä ei tosin ollut vanha istukas, vaan järkyttävän lihava porsas. Hetken päästä sain samalla uitolla kolme tärppiä, ennen kuin neljännellä yrittämällä kala tarttui. Tämän kuitenkin karkuutin. Väliin vielä yksi tälli, kunnes juuri ennen pillinvihellystä tarttui taas kala ja hieman vihellyksen jälkeen jakson kolmas kala haaviin..

Seiskapoolissa oli tasan kaksi tapahtumaa, jotka molemmat löysivät tiensä haavin perukoille, toinen jälleen juuri ennen loppuvihellystä. Poolin ensimmäinen kirjolohi oli jälleen vanha kala. Viidellä kirjolohella tuli jaksovoitto B-ryhmästä, kakkoseksi onki vieressä kalastanut Heikkisen Jari kolmella kalalla.

2. jakso (Poolit 9 ja 10)

Ei vetoakaan.

Ruokatauon paikka, tässä vaiheessa neljällä kalastajalla oli kaloja kahdelta jaksolta ja itse olin tarkkailuasemissa viidentenä. Lampi hiljeni ensimmäisen jakson jälkeen melkolailla totaalisesti ja kalat olivat koko loppukisan tiukassa.

3. jakso (Poolit 12 ja 1)

Ei pistoakaan.

4. jakso (Poolit 3 ja 4)

Ensimmäisestä poolista ei taaskaan tapahtumia. Ekan jakson jälkeen olin yrittänyt eri siimoilla, eri uitoilla ja eri perhoilla ilman tulosta. Sama meininki oli myös vieressä onkineilla, todella hiljaista piteli. Tiesin kuitenkin viimeiselle poolille lähtiessäni, että yhdelläkin sopivan kokoisella kalalla olisi mahdollista saada kolmospaikka, sillä ainoastaan Pirkkalaisella ja Kokkilalla oli kaloja kolmelta jaksolta.

Kisan viimeisessä poolissani (4) näin noin kymmenen minuutin kalastuksen jälkeen aivan rannan lähellä pintakäynnin. Pari heittoa rantaviivan suuntaisesti, kirjolohi kiinni ja haaviin. Tärkeä kala, oli vain harmittavan pieni (42cm). Loppujakso meni aika säätämiseksi. Pääsin heittämään vielä toiselle pintoneelle kalalle, mutta juuri sillä heitolla peruke sotkeentui tietysti heittosiimaan.  Pari muuta kalastajaa onnistuivat saamaan isommat kalat ylös, joten podiumpaikka jäi senttipelin myötä saavuttamatta.


Kisa oli jonkin verran normi Risulammen koitosta vähäkalaisempi. Kaloja tuli 53kpl, joista suurin osa ensimmäiseltä jaksolta. Kärkikaksikko sai kalaa kolmelta jaksolta, muut kilpailijat max. kahdelta.

Vaikka kolmospaikka jäi saavuttamatta, niin sijoituksestani (4./24) tuli kuitenkin ihan OK rankingpisteet (1750) pohjille ensi vuotta varten.

Kärkikolmikko


SijaKilpailijaPisteet
1Pirkkalainen Janne2000
2Kokkila Arto1917
3Kultanen Antti1833
4Sipponen Pietari1750
5Strandman Juho1667
6Ijäs Jouko1583
7Paananen Jani1500
8Örling Janne1417
9Haapanen Joni1333
10Ilves Markku1250
11Auramaa Kalle1167
12Hyväri Eetu1083
13Heikkinen Jari1000
14Määttä Timo917
15Lappalainen Tuomas833
16Paukku Juha750
17Siltanen Juuso667
18Virolainen Petri583
19Ilola Aapo500
20Manelius Petri0
20Pirhonen Joonas0
20Schalck Alexis0
20Koivula Ismo0
20Hakola Anssi0

Kalastuskausi alkaa olla osaltani sinettiä vaille valmis. Joku keikka tulee varmaan jossain vaiheessa vielä heitettyä, mutta mitään erityisempiä suunnitelmia ei enää tälle vuodelle ole.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Havulammen SM-karsinta 6.10.2012


Eilen käytiin järjestämämme Havulammen syyskarsinta, joka oli omalta osaltani syksyn ensimmäinen karsintakilpailu. Tämän vuoden kisassa ei päästy kahden edellissyksyn kisan kalamääriin (219 / syksy 2010 ja 189 / syksy 2011), mutta kalaa nousi silti yhteensä ihan mukavat 113 kpl.

Itse sain kisassa juonen päästä kiinni vasta kun puolivälin krouvi oli ohitettu, mikä oli  liian myöhäistä kärkisijoja ajatellen. Seuraavassa kooste oman kisani kulusta.

1. jakso

Pooli 2.

A-ryhmän ongittua ensimmäisen puolen tunnin poolinsa pääsimme B-ryhmän kanssa tositoimiin. Liitsisetistä meni perukkeet pohjaan heti ensiheitolla, joten otin boobysetin käyttöön. Pian sainkin ensimmäisen kalan ja kohta perään harmittavasti tiputin toisen. Tämän jälkeen piteli hiljaisempaa. Juuri ennen kalastusajan  loppua sain vielä rivakan tärpin joka jäi tartuttamatta.

Pooli 4
.
Hiljaista piteli, yksi naulaamatta jäänyt tärppi puolen tunnin kalastamisen saldona.

Pooli 6.

Yksi lammen mielipaikoistani, mutta en silti meinannut saada mitään otetta kalastamiseen. Tapahtumia ei tullut millään seteillä. Jakson loppupuolella sain sitten ensin tärpin. Jatkoin uittoa ja luultavasti sama kala otti uudestaan ja kävi kaukalossa mitattavana. Kaksi kalaa ekalta jaksolta ei aiheuttanut suurta riemua, ensimmäinen jakso meni kokolailla vihkoon.

Tulos: 2 kalaa, jaksosijoitus 7.


2. jakso

Pooli 8.

Kilpailun heikoin pooli, ei vedon vetoa.

Pooli 1.

Tämä oli kilpailun paras pooli ja se oli jo tiedossa sinne mentäessä, nyt pitäisi saada viimeistään homma toimimaan. No, poolin kalastusaikaa oli jäljellä enää reilu viisi minuuttia eikä vedon vetoa! Tuntui, että olin pihalla kuin lumiukko. Tässä vaiheessa vaihdoin taktiikkaa ja tuloksena kala heti ensimmäisellä heitolla. Parin heiton päästä kala jälleen kiinni, irti. Juuri ennen loppuvihellystä taas kala kiinni ja ylös. Hyvä lopetus poolille, kun vielä olisi tajunnut aiemmin vaihtaa taktiikkaa!

Pooli 3.

Jatkoin luonnollisesti samoilla seteillä millä olin edellispoolin lopettanut. Muutaman minuutin kalastuksen jälkeen vahva kirjolohi kiinni. Kala oli Havulammen asteikolla kookas ja veteli syöksyjä ympäriinsä tulematta pintaan. Lopulta sain kirjolohen lähelleni, josta nostin sen pintaan ja vedin kohti haavia. Tässä vaiheessa kala sukelsi haavin alta rannan ja haavin väliin, jossa hyppi ja melskasi kun yritin samalla kauhoa sitä rantaviivasta pussiin. No, tietäähän siinä miten kävi, eipä ole tullut noin näyttävästi aiemmin kalaa sössittyä. Vastarannalla Jyrki naureskeli touhulleni. Loppujaksosta ei enää vetoakaan, kyseinen kämmäys maksoi pari jaksopistettä.

Tulos: 2 kalaa, jaksosijoitus 4.

3. jakso

Pooli 5.

Istutuspuolen pääty, joka oli ollut kisassa varsin hyvä pooli. Sain yhdellä uitolla ensin varovaisen tärpin. Jatkoin uittoa ja jäätävä tälli vastapalloon, piuhathan siinä menivät poikki. Menin päädyn toiselle puolelle ja kohta oli kala kiinni. Sain tämän 44cm killen vedettyä lumpeikon läpi haaviin. Lopussa vielä yksi veto.

Pooli 7.

Hiljaista piteli, kunnes sain kasvuston reunasta kalan tarttumaan kiinni. Vapa pystyyn, muutama potku ja irti. Siinäpä sen poolin tapahtumat.

Pooli 9.

Kahluupooli, josta oli tullut tähän mennessä vain kolme kalaa koko kisassa. Strandmanin Ville oli kuitenkin saanut poolista aiemmin jaksolla kalan. Heti ensimmäisen heiton aluksi sain hyvän tällin joka ei tarttunut. Pian toinen tarttumaton tälli. Kolmas kala sitten tarttui ja kävi kaukalossa mitattavana. Tämän jälkeen jälleen yksi missattu tälli, kunnes sain jakson lopuksi toisen kalan ylös. Kisa päättyi varsin tapahtumarikkaaseen puolituntiseen.

Tulos: 3 kalaa, jaksosijoitus 2.

Semmoinen kilpailu tällä kertaa, jos homman jujun olisi tajunnut aikaisemmin olisi kärkipaikoistakin taisteleminen ollut mahdollista. Vaikka kisa ei aivan penkin alle lopulta mennytkään, niin sijoituksesta (6./18.) tuli juuri sellainen määrä rankingpisteitä (1444), ettei niillä ole oikeastaan mitään käyttöä ensi vuoden finaalipaikkaa ajatellen. Ensi viikonloppuna sitten uusi yritys Risulammella.

Kilpailun lopputulokset
Kilpailun tarkemmat jakso- ja poolikohtaiset tilastot löytyvät täältä.