maanantai 28. maaliskuuta 2011

Eteläsaari Part. 3: Lake Pearson, Lake Lyndon ja Greymouth

Pe 4.3 Lake Pearson

Antoisien Upper Greyn kalapäivien jälkeen oli aika jättää Reefton taakse, sillä alueelle luvattiin sen verran reippaita sateita, ettei kalastus tulisi lähipäivinä olemaan parhaimmillaan. Niinpä päätimmekin ajaa vuoristoon noin kilometrin korkeudella sijaitsevaan Arthur's Passin pikkukylään, josta puolen tunnin ajomatkan päässä olisi useita mielenkiintoisia järviä. Majoituimme Arthur's Pass Alpine Motellissa varsin mukavassa pikkuhuoneistossa oman keittiön ja lämmitettävien sänkyjen (JiiHoo:n reissun kohokohtia) kera. Majoitus kustansi hieman yli 20 euroa yöltä ja maisemat olivat kohdallaan.

Tutustuimme ensin kylään ja kävimme vielä paikallisessa ravintolassa syömässä, ennen kuin suuntasimme J-P:n ja Miksun kanssa lyhyelle iltapistolle kohti Lake Pearsonia. Pearson on alueen järvistä kookkain ja sijaitsee upeissa maisemissa vuorten keskellä. Saavuttuamme rantaan kalastuslupamme tarkistettiin heti paikallisen Fish & Game-vastaavan taholta.

Kalastelimme järven pohjoispäässä, keli oli muuten hieno, mutta kova tuuli hieman haittasi heittämistä. Oma sijaintimme järvellä ei mielestäni ollut tuulensuuntaan nähden aivan paras ratkaisu kalastusta ajatellen. Vajaan tunnin heittelyn jälkeen tartutin oliiviin leechiin pirteästi hyppineen noin kiloisen pulskan taimenen. Tästä jonkun aikaa eteenpäin puolestaan kumijalkaista hares ear-nymfiä vietiin nätin 54cm kirjolohen toimesta, joka väänsi hyvän aikaa ennen antautumistaan. Otin molemmat kalat ruokakaloiksi, olivat muuten ensimmäiset reissulla kolkkaamani kalat. Tämän lyhyen iltakalastussession päätteeksi sain vielä yhden pienen kirjolohen, Miksulla ja J-P:llä oli jokunen tärppi.

Kuva: J-P Pohjola

La 5.3 Lake Pearson & Lake Lyndon

Keli oli huomattavasti edellispäivää kylmempi, kun ajelimme aamupäivällä kohti Lake Pearsonia. Kalastelimme tällä kertaa järven eteläpäätä, jonne kova tuuli puhalsi suoraan. Itselläni moiseen vastatuuleen paiskominen oli melkoisen tuskallista, sillä heittokäteeni oli edellispäivän jälkeen tullut pienoinen tenniskyynärpää, joten Buranan voimalla mentiin.

J-P tartutti syvän reunasta oliiviin buzzeriin hetken kalastuksen jälkeen hieman paremman kalan, joka paljastui lopulta haaviin tultuaan suurieväiseksi 58cm taimeneksi.

Itselläni oli hetken aikaa hyvänkokoisen oloinen kala kiinni, ennen kuin alkoi tulemaan hieman erilaisia tapahtumia.. Pari paikallista virvelimiestä kävelivät minua ja Miksua kohti, kunnes toinen meni aivan Miksun alapuolelle kalaan. Miksu tietysti huomautti asiasta, mistä mies ei lainkaan tykännyt ja pian suukopu oli valmis. Olimme jo Miksun kanssa lähdössä kävelemään pois tilanteesta, kun toinen miehistä alkoi huudella uhkausten sävyttämää tekstiä. Kävelimme takaisin autolle päin ja pysähdyimme J-P:n kohdalle, huomasimme toisen ukon tulevan koko ajan perässämme. Mies oli kuitenkin katumapäällä pyydellen anteeksi ja pahoitellen omaa sekä kaverinsa käytöstä, selittäen heillä olleen vaikeata viime aikoina. Neuvoipa kyseinen äijä siinä samalla meille Lake Lyndonin ottipaikkoja. Kyseinen välikohtaus vei hyytävän kylmän tuulisen kelin kera kalastushalut pois vain parin tunnin onginnan jälkeen, niinpä suuntasimme takaisin majoitukseen.

Alkuillasta perhoja sitoessa Miksu herätteli ajatusta lähteä Lake Lyndonille iltakalaan. Lyndon oli hieman Pearsonia pidemmällä, joten lähtöön oli suhteellisen kiire, jos haluaisimme keritä kunnolla kalastamaan. Keli oli melko järkyttävä, kun lopulta saavuimme Miksun kanssa järven rantaan, hyytävän kylmä tuuli ja lisäksi vettä tuli taivaan täydeltä. Kalaan se kuitenkin oli mentävä.

Heti ensimmäisellä heitolla sain tärpin, toisella tuli suhteellisen pieni kirjolohi ylös ja kolmannella sain rantaan jo noin puolimetrisen suoraan tällistä pohjasiimoille vetäneen kalan. Eikä mennyt kauaa, kun tartutin jälleen yhden reilu kiloisen "turbokillen", jonka otin edellisen seuraksi ruokakalaksi. Kyseisen kalan kanssa olin jo miltei varma, että siiman päässä on tuplat, eipä ole ennen tuon kokoluokan kala vetänyt reippaasti toistakymmentä metriä pohjia ulos.. Noin tunnin kalastuksen jälkeen sormeni olivat niin jäässä, etten pystynyt jatkamaan kalastusta. Tuona aikana olin käyttänyt varmaan toistakymmentä 30-50cm kirjolohta ylhäällä, Miksu väsytteli myös ison joukon kirjolohia. Kylläpä tuntui lätäkössä olevan kalaa.. Isommat kalat tuntuivat ottavan syvemmän veden päältä, jonne ylettyi kahlaamalla juuri heittämään. Pieni oliivi damsel-tyyppinen leech ja kumijalkainen hares ear toimivat selkeästi parhaiten. Tunnin tapahtumarikkaan kalastussession jälkeen lähdimme aivan kylmissämme, mutta silti hymyillen ajamaan majoitusta kohti.


Su 6.3 Lake Lyndon

Aamu oli todella kylmä, ympäröivät vuoret olivatkin saaneet lumipeitteen. Lähdimme aamupäivästä tällä kertaa koko porukalla ajamaan kohti Lake Lyndonia samalla mahtavia maisemia katsellen.

Päivä oli aurinkoinen, muuta muuten yhtä tuulinen ja kylmä kuin edellinenkin. Heti alkuun vapaani taivutti pari todella äkäistä hieman yli puolen metrin kirjolohta. J-P oli hetken kalastuksen jälkeen niin jäässä, ettei pystynyt enää onkimaan vaan meni autoon lämmittelemään. Kalastelimme vajaa kolme tuntia ja tapahtumia oli mukavasti, vaikkei aivan yhtä paljon kuin edellisiltana. Käytin itse hieman toistakymmentä kirjolohta haavissa, jotka käytännössä kaikki ottivat pieneen oliiviin leechiin. Lopussa näppini olivat niin jäässä, että kahdessa peräkkäisessä tärpissä siimat lähtivät käsistä. Oli siis aika lopettaa kalastus.

Kuva: J-P Pohjola

Iltapäivä ja ilta sujui mökissä lepäillen ja seuraavaa päivää suunnitellen. Minun piti joka tapauksessa lähteä tiistaina Christchurchia kohti, sillä lentoni kohti Australiaa lähti aikaisin ke-aamulla. Lopulta päätimme suunnata Greymouthiin, josta jätkien olisi hyvä jatkaa ajamista etelään ja sieltä lähtisi myös busseja Christchurchiin.

Ma 7.3 Greymouth

Aamusta kun jätimme Arthur's Passin taakse, oli keli aurinkoinen ja suhteellisen tyyni, täydellinen järvikalastusta ajatellen. Niinpä tietysti.. Puolenpäivän aikaan saavuimme Greymouthiin, jossa majoituimme merenrannalla Top Ten Holiday Parkissa.

Lähdimme pariksi tunniksi nousuveden aikaan Grey Riverin suulle Kahawaita koittamaan. Hiljaista kuitenkin piteli, eikä Kahawaita näkynyt, J-P onnistui yhden pienen taimenen koukuttamaan. Merimaisemat olivat toki komeita, mutta perhon heittäminen rantaveteen massiivisen joen suulla tuntui hieman epätoivoiselta.

Kävimme kaupassa hakemassa oikein kunnon ruoka- ja juomatarpeet. Nautimmekin ehkä reissun parhaan illallisen muutaman oluen kera, jonka jälkeen istuskeltiin hetki merenrannalla ja höpistiin niitä näitä.

Seuraavana aamuna jätkät tiputtivat minut Christchurchiin, josta jatkoin vielä maailmanympärysmatkaani Austraaliaan ja Arabiemiraatteihin. Kiitokset JiiHoo:lle, J-P:lle ja Miksulle hyvästä matkaseurasta, kuten myös Markukselle ja Mikolle hyödyllisistä vinkeistä ennen matkaa ja matkan aikana. Nyt taas Suomessa ulos katsoessani näen korkeita hankia ja pakkastuulen tuiverrusta. Eiköhän sitä taas parin vuoden sisällä löydä itsensä eteläiseltä pallonpuoliskolta perhovapa kädessä Suomen talvea pakoillen..