Viikolla tuli varattua Kettusen Antin kanssa luvat sunnuntai-aamupäiväksi Muuramelle, eilinen Esan puhelinsoitto tosin pienensi melkoisesti odotuksia. Sulamisvesien myötä joen vesi oli samentunut, eikä jätkillä kalahavaintoja juurikaan ollut.
Kun kirjolohia ei kuulunut, niin rupesin heittämään pinturi/nymfi-yhdistelmää harjusten toivossa. Muutaman harjuksen onnistuinkin huiputtamaan, pienenpuolisia vaan olivat. Kolme kaloista oli vain reilu parikymmensenttisiä, hieman eri paikasta pinturiin noussut suurin kala sentään jokusen sentin päälle lakisääteisen alamitan. Olivatpahan kuitenkin kauden ensimmäiset pinturikalani.
Isoa suvantoa tuli pienellä uhkarohkeudella heiteltyä myös jään päältä, tosin sellaisissa paikoissa, missä tiesin vettä olevan suhteellisen vähän. Takaisin rantaan kävellessäni tipahdin sitten kerran jään läpi, onneksi vettä oli vain hieman yli vyötäröön asti.
Tämä kalastusrupeama noudatti siis edellisreissujen kaltaista nihkeän kalantulon linjaa. Seuraava pisto kalalle taitaa olla ajankohtainen sitten, kun järvet ovat sulaneet siihen kuntoon, että perhokalastus onnistuu,..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti