Perhokalastusvuoden avaus
Pelicans onnistui vaivalloisen syksyn jälkeen pääsemään säälipleijareihin, joten pitihän sitä tulla viikonlopuksi kotikonnuille kannustamaan omaa joukkuetta jatkoon. Kotietu jäi kuitenkin saamatta, joten viikonlopun kotipelin ollessa vasta huomenna, päätin piipahtaa tänään lähijoella avaamassa perhokalastuskauden.
Keli ei ollut aivan yhtä keväinen kuin aiempina päivinä, nollan tuntumassa kuitenkin navakan tuulen kera. Joen vedenkorkeus oli säänöstelypadon myötä alhaalla, vesi on kuitenkin kuluvan talven aikana ollut selvästi myös huomattavasti korkeammalla, mikä näkyi hyvin rantapenkkojen jääkansista.
Reissu meni varsin mukavasti, sillä useampikin täpläkylki kävi kolmen tunnin session aikana vapautettavana. Kauden avauskala tukisteli perhoa jo muutaman minuutin viskelyn jälkeen, ei mikään jättiläinen, mutta kaunis pikkunätti mullonen silti. Vaihtelin perhoja varsin aktiivisesti, mutta tapahtumat tulivat kahdella perholla; pienellä oliivilla leechillä ja pienellä muddlersimpulla. Perhokato oli jo kauden ensimmäisellä reissulla melkoinen, joten perhoreservin täydentymistä pitää vielä jatkaa.
Loppuosa reissusta meni hieman säätämiseksi, kun ensin totesin, että eräälle paikalle vievä pikkutie oli ajokelvottomassa kunnossa, eikä vierestä löytynyt autolle pysäköintipaikkaa. Lopuksi oli tarkoitus heitellä ison tien sillan alla killepaikalla, mutta joen yli oli juuri siinä kaatunut isohko puu, joka esti kalastuksen. Tästä on hyvä kuitenkin jatkaa kautta, viikon päästä vuorossa Äyskoski.
Kommentit
Menishän se samalla treenistä ja onhan se vaan pirun paljon hauskempaa kuin istarikilperttien kalastelu.