lauantai 10. toukokuuta 2008

Lämpimänä kevätpäivänä koskella

Lauantain koittaessa polte joelle tuntui taas nousevan, pikkulinnut olivat laulaneet kalojen olevan aktiivisia, joten ajelin koskelle varsin toiveikkaana. Saavuin joelle hieman ennen puoltapäivää, ja vanhasta luottopaikasta karkuutin alkajaisiksi nätin taimenen. Ilma oli kuitenkin ehkä jopa hieman liian kaunis ja kirkas, kalastelin kylän seuduilla pari-kolme tuntia, tuloksena kaksi kaunista taimenta, sekä muutama rivakka tärppi. Aivan edellisviikonlopun kaltaista eloa ei kuitenkaan ollut, mutta eipä auttanut juuri valittaakaan. Kaunis kevätpäivä oli saanut pari muutakin kalamiestä liikkeelle, täällä saa kuitenkin kalastella vielä aika rauhassa, ja lääniähän riittää.





Kolmen aikoihin lähdin ajelemaan joen alajuoksulle "uusille" paikoille, jossa vierailin ensi kertaa viime viikonloppuna. Vesi oli hieman laskenut edellisviikonlopusta, ollen kuitenkin edelleen selvästi sameampaa kuin ylempänä. Matkalla olevat pellot tekevät tehtävänsä.



Kalastelin aluksi paikalla itsekseni, mutta varsin pian rannalle saapui myös muutama paikallinen virvelimies. Joki yllätti positiivisesti, reilun tunnin kalastusrupeaman aikana koukutin kolme nättiä taimenta, sekä yhden todella rivakan edellisvuoden kirjolohen, joka sai kunnian päätyä ruokakalaksi. Kaksi taimenista paikannin ennen ottia, ensimmäinen kala hyppäsi ilmaan virranreunassa ja kun tinselin sai lingottua kalan näköpiiriin, tuli tärppi välittömästi. Ensimmäinen kontakti jäi vain tukistukseksi, mutta seuraavalla heitolla kala jäi kiinni, ja kävi kuvauttamassa itsensä. Toinen taimen, joka oli myös päivän kookkain, mellasti aikansa joen toisella puolella pikkukaloja jahdaten. Tinseli ei kalalle kelvannut, mutta mustaa streameria vietiin ensiheitolla tämän todella pullean kalan toimesta. Kalaa vapauttaessani pari paikalla ollutta virppamiestä kummasteli mittakalan vapautusta. Outoa, eikö totta..


'

.

Jätin alajuoksun virppamiehille, suunnaten takaisin yläjuoksulle. Vanha täysin palvellut kameranretalekin päätti hajota lopullisesti, no, olikin jo aika hommata uusi.. Kopaisin yläjuoksulta vielä kylän tuntumasta pari paikkaa karkuuttaen kaksi kalaa, joista toinen oli ihan nätin kokoinen. Lopuksi tuli kokeiltua vielä pinturi-nyfi yhdistelmää varsin vaatimattomin tuloksin. Vaikka ksokikorentoja lenteli mukavasti, näin päivän aikana vain yhden korennon katoavan pienen taimenen suuhun.

On ollut ilo huomata, että joen taimenten koko on selvästi noussut parin viime vuoden aikana. Aiemmin 40 sentin ylittävä taimen oli tällä joella jo hyvänkokoinen, nyt nuo tuntuvat olevan lähes peruskaloja. Liekö sitten kutu onnistunut joitain vuosia sitten erityisen hyvin. Tämän päivä taimenista neljä oli juuri tuollaisia +- 40cm kaloja, viimeisen taimenen venyttäessä puntarihaavin asteikon karvan yli kiloon. Ensi viikonloppuna onkin sitten edessä perhoseuran Huopanan reissu. Saa nähdä, kuinka paljon vettä huopanassa virtaa, toivottavasti ei enää ihan tulvaksi asti.

Ei kommentteja: