Melkein kymppi
Marraskuussa 2021 Santtu oli kutsunut aiemmin syksyllä MM-kultaa voittaneen joukkueemme viikonlopuksi mökilleen merelle haukikalaan. Jyrkiä ja Mikkoa lukuunottamatta muut pääsivätkin paikalle, veljeni lähti vierailijana mukaan tuoden toisen veneen käyttöömme. Tiedossa oli hauen perhokalastusta raikkaassa meri-ilmassa ja tietysti saunomista, joukkueen yhteisen taipaleen muistelemista sekä hyvää ruokaa.
Viikonlopuksi viriteltiin myös pienimuotoinen kilpailu, jossa pisimmän hauen saajalle oli varattu komea pysti. Parin päivän kalastuksen jälkeen se oli menossa 108-senttisen hauen veneessä käyttäneelle Jarkolle. Jarppa oli myös saanut muutaman sentin Jarkon kalaa lyhyemmän metrikalan, itsekin olin yhden tasan metrisen hauen vääntänyt ylös.
Sunnuntaina oli tarkoituksena kalastaa vielä aamupäivä, ennen kuin laitettaisiin mökin paikat lähtökuntoon ja suunnattaisiin kotia kohti. Heitimme aamupäivän Santun ja Jarin kanssa Santun veneestä. Pienempiä puikkareita nousi sieltä täältä ja eräässä pitkän kaislan reunataskussa Santulla oli muutaman potkun kontakti isomman hauen kanssa. Ties kuinka paljon isoja haukia elämänsä aikana saanut mies sadatteli nopeasti näyttäytynyttä ja irronnutta kalaa manaten: "siinä oli varmaan kympin kala".
Kävimme kopaisemassa pari muuta paikkaa, jonka jälkeen Santtu ajoi paattinsa mökin laiturille lähtien itse laittamaan paikkoja lähtökuntoon. Hän huikkasi minulle ja Jarille, että käykää te vielä koittamassa sitä perhossa käynyttä isoa kalaa.
Jari hyppäsi veneen puikkoihin ja ajoi meidät tutun pitkän kaislan reunaan. Kun isomman kalan paikka lähestyi, heitin Superfliesin punamustan haukiperhon samaan kaislantaskuun, josta isompi hauki hyökkäsi aiemmin aamulla Santun perhoon. Sieltä hyvin todennäköisesti sama hauki rouhaisi perhooni kiinni. Sain vedettyä hyvän vastaiskun ja jonkin aikaa kestäneen köydenvedon jälkeen Jari koppasi hauen haaviin. Hieno kala, vaikkei se kymppikiloiselta näyttänyt.
Viikonlopuksi viriteltiin myös pienimuotoinen kilpailu, jossa pisimmän hauen saajalle oli varattu komea pysti. Parin päivän kalastuksen jälkeen se oli menossa 108-senttisen hauen veneessä käyttäneelle Jarkolle. Jarppa oli myös saanut muutaman sentin Jarkon kalaa lyhyemmän metrikalan, itsekin olin yhden tasan metrisen hauen vääntänyt ylös.
.jpg) |
| Aiemmin reissulla tullut metrikala |
Sunnuntaina oli tarkoituksena kalastaa vielä aamupäivä, ennen kuin laitettaisiin mökin paikat lähtökuntoon ja suunnattaisiin kotia kohti. Heitimme aamupäivän Santun ja Jarin kanssa Santun veneestä. Pienempiä puikkareita nousi sieltä täältä ja eräässä pitkän kaislan reunataskussa Santulla oli muutaman potkun kontakti isomman hauen kanssa. Ties kuinka paljon isoja haukia elämänsä aikana saanut mies sadatteli nopeasti näyttäytynyttä ja irronnutta kalaa manaten: "siinä oli varmaan kympin kala".
Kävimme kopaisemassa pari muuta paikkaa, jonka jälkeen Santtu ajoi paattinsa mökin laiturille lähtien itse laittamaan paikkoja lähtökuntoon. Hän huikkasi minulle ja Jarille, että käykää te vielä koittamassa sitä perhossa käynyttä isoa kalaa.
Jari hyppäsi veneen puikkoihin ja ajoi meidät tutun pitkän kaislan reunaan. Kun isomman kalan paikka lähestyi, heitin Superfliesin punamustan haukiperhon samaan kaislantaskuun, josta isompi hauki hyökkäsi aiemmin aamulla Santun perhoon. Sieltä hyvin todennäköisesti sama hauki rouhaisi perhooni kiinni. Sain vedettyä hyvän vastaiskun ja jonkin aikaa kestäneen köydenvedon jälkeen Jari koppasi hauen haaviin. Hieno kala, vaikkei se kymppikiloiselta näyttänyt.
.jpg) |
| Punamusta toimitti |
Pysti jäi edelleen Jarkolle, koska ei kala tosiaan kymppikiloinen ollut, taisi uupua metrin rajastakin pari senttiä. Hieno pulska merihauki silti, johon muistorikas viikonloppu joukkueen kanssa oli kiva päättää. Samalla hyvä muistutus siitä, että lyhyen näköhavainnon perusteella tehty kokoarvio voi heittää joskus kokeneemmallakin isojen kalojen miehellä.
.jpg) |
| Hieno hauki, vaikkei kymppi ollutkaan |
Kommentit