2014

Vuosi on jälleen vierähtänyt ja on aika niputtaa kohtuullisen onnistunut ja kalaisa perhokalastusvuosi 2014 pakettiin.



Kuluneen vuoden ensimmäinen kalareissu tuli heitettyä 4.1 ja viimeinen puolestaan 23.11. Perhokalastuspäivien lukumäärä oli menneenä vuonna melko normaali. Kalastuspäivät tosin jakautuivat ryppäittäin, esimerkiksi heinäkuun kesälomalla tuli ongittua todella paljon, välillä kalakamat taasen pölyttyivät kaapissa pitkäänkin. Omien perhokalastuspäivien määrä tuntuu pyörivän vuosittain tasaisesti 50-60 päivän tuntumassa. Hieman suurempaan määrän pitäisi kyllä pyrkiä, 10-20 vuosittaista kalastuspäivää lisää olisi jo hyvä. Alla vielä luettelo kuuden edellisen vuoden perhokalastuspäivieni määrästä.

2008: 54 perhokalastuspäivää
2009: 52
2010: 47
2011: 58
2012: 62
2013: 50
2014: 57

Kilpaperhokalastus

Sain menneen vuoden finaalipaikan varmistettua jo 2013 syyskarsinnoissa, joten kevätkarsintoihin en satsannut tänä vuonna normaaliin tapaan. Liekkilammella alkukeväästä pidettyjen seurakisojen jälkeen osallistuin kuitenkin vielä muutamaan kevätkarsintaan. Lestijärven Valkeisella ongin kohtuullisen tasaiset kolme jaksoa, sijoitus 6./40. Seuraavat kaksi kisaa Hammonjoella ja Ahvenlammella lähtivät hienosti käyntiin ja pääsin molemmissa kisoissa viimeiselle jaksolle johtoasemasta. Vikat jaksot menivät kuitenkin sekä Hammolla että Ahvenlammella reisille, sijoitus Hammolla 4./16 ja Ahvenlammella 7./38. Kävin vielä Muuramenjoen karsinnan, joka meni täysin penkin alle (14./16) ja teki samalla ikävän näköisen särön edellisyksystä alkaneeseen tasaisen hyvään kisasarjaan.

Vuoden päätapahtuma oli Konneveden koskilla ja Keuruun Valkeisjärvellä järjestetty SM-finaali. Tänä vuonna seuramme järjesti finaalin Haapamäen Kalatirrien avustuksella, mikä toi kisaan valmistautumiseen täysin erilaisen mausteen kuin aikaisempina vuosina. Järjestelyissä oli todellakin melkoinen savotta, mitä ei ainakaan helpottanut se, että lähes kaikki seuramme kilpailijat onkivat kisapaikan finaaliin. Erityisesti kisaa edeltävä viikko meni lähes täysin järjestelyiden parissa ja perjantai-illalla kymmenen aikoihin ihmettelin, että tässähän pitää vielä myös onkia. Kisat vietiin kuitenkin onnistuneesti ja kunnialla läpi. Olemme jo monesti aiemmin kiittäneet kaikkia finaalin vapaaehtoisia valvojia ja toimitsijoita, mutta teenpä sen vielä kerran. Kaikkien panosta tarvittiin kisojen onnistumiseen.

Itse kilpailu meni omalta osaltani aika kaksijakoisesti. Sekä joella että järvellä puolet jaksoista sujui oikein hyvin ja puolet taasen selvästi huonommin. Joella onnistuin etukäteen ajatellen paremmilla pooleillani hienosti, mutta niistä heikkoimmista olisi pitänyt kaivaa ehdottomasti enemmän kaloja. Loppusijoitus oli samankaltainen kuin parissa edellisessä finaalissani, eli 16./40. Yllätyksekseni kolme peräkkäistä finaalisijoitusta puolenvälin paremmalle puolelle toivat rankingissa maajoukkuepaikan lokakuussa 2015 Italiassa kilpailtaviin EM-kilpailuihin. Kannatti painaa viimeinen jakso loppuun saakka!

SM-finaalin kisavesiä Konneveden Siikakoskella
Finaalin jälkeen käytiin joukkuekilpailut Vekaranjärven Risu- ja Ahvenlammella. Kisat menivät seuraltamme lähes nappiin, sillä kakkos- ja kolmosjoukkueemme ottivat kaksoisvoiton ja me jäimme ykkösjoukkueen kanssa neljänneksi tasapisteissä kolmanneksi sijoittuneen KSPK:n kanssa. Oman joukkueemme osalta kisan voisi sanoa olleen todella epäonninen, sillä hävisimme käytännössä joka jaksolla senttipeleissä kaikille muille saman kalamäärän joukkueille. Yksikin sijoituspiste vähemmän olisi tuonut FFC JKL:lle kolmoisvoiton, mikä olisi ollut kieltämättä makea pokata.

Kilpailin syys-lokakuussa vielä neljän syyskarsinnan rupeaman, tavoitteena ensi vuoden finaalipaikan varmistaminen. Kakkurinjärvellä en ollut kovin tyytyväinen omaan kalastukseeni, sillä tiputin aivan liikaa kaloja. Sijoitus (2./24) kuitenkin miellytti. Seuraavana päivänä käyty Yläisen Torisevan kilpailu meni kalastuksellisesti kohtuullisesti. Sijoitus (6./20) olisi voinut olla paremmalla senttipelituurilla hieman korkeampikin. Julkujärven kilpailu oli tänä syksynä kalallisesti todella nihkeä, eikä ensimmäisen jakson jaksovoitto kahden blänkin kera riittänyt varmistamaan finaalipaikkaa (sijoitus 9./28). Viimeinen syyskarsinta Havulammella oli puolestaan erittäin kalaisa ja meni omalta osaltani lähes täysin nappiin. Kilpailusta irtosi voitto viidellä jaksopisteellä ja yhteensä 57 kirjolohella, joista 43 tuli ensimmäisellä jaksolla. Loppujen lopuksi syyskisoista tuli finaalipaikka ensi vuodelle 3917 ranking-pisteellä, joten ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. Missä ikinä se ensi vuoden finaali sitten kilpaillaankaan..

Kuoppalan Juho vääntää kalaa Kaukaloon Kakkurinjärvellä
Lampikalastus

Lappalaisen Tuomas Liekkilammilla
Lampikalastukseni ajoittuu perinteisesti keväälle sekä syksylle ja reissujen rooli on usein enemmän tai vähemmän kisoihin valmistautumisessa. Tänä keväänä en käynyt ainoatakaan bänkkikisaa, mutta lampikalassa tuli kuitenkin pyörähdettyä useampaan otteeseen.

Kevään reissut suuntautuivat Liekkilammille, Evon Syväjärvelle, Raudanjärvelle ja Havulammelle. Toki myös alkukevään Muuramenjoen alasuvannon piiskaamiset menevät sinällään lähes lampikalastuksesta. Kevään reissut olivat pääosin hyviä ja kaloja tuli enemmän ja vähemmän. Vanhojen kalojen kalastaminen heti jäidenlähdön jälkeen on hauskaa puuhaa, monesti liitsirasian saa unohtaa ja kaivaa rasioista pienempiä syöttejä kirjolohien päänmenoksi.


Huhtikuun jälkipuoliskon keikalla liitseihin ei tullut vetoakaan, mutta pikkuperhoilla nousi kymmenkunta vanhaa kirjolohta.
Syksyllä lampikalastukset puolestaan keskittyivät pitkälti kisoihin, Syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun ongin kuutena päivänä kilpaa seisovassa vedessä. Kilpailujen lisäksi heitin vain pari lampikeikkaa Havulammelle ja Liekkilammille. Loppusyksyn kalastus jäi vähille osin myös alaselän oireiden takia.

Vuoden viimeisiä lampikaloja Liekkilammilta

Etelä- ja Keski-Suomen jokikalastukset

Virtaavan veden kauteni alkoi menneenä vuonna jo tammikuun alkupäivinä parilla Viitasaaren kulmille suunnatulla reissulla. Taimenia nousi näillä keikoilla vuodenaika huomioonottaen todella hyvin. Toki suurin osa oli sitä perinteistä reilu 40cm eväleikattua istaria. Toisella reissulla taisin käyttää haavissa 15 taimenta, joista vain yhdellä oli rasvaevä tallella.


Tammikuun alkupäivien kaloja

Seuraavan kerran kävin jokikalassa maaliskuun puolivälin jälkeen Muuramenjoen avauduttua. Muuramenjoelle tuli heitettyä alkukeväästä useampi reissu, jotka olivat lähinnä alasuvannon heittelyä järvitekniikoilla. Kirjolohia nousi joka kerralla hyvin, sainpa yllärinä myös yhden komean rasvaevällisen taimenen. Kävimme myös tekemässä Rysän kanssa perinteisen epäonnistuneen sumarireissun Tarvaalaan. Reissun ainoat kalat tulivat normaaliin tyyliin kohottelemalla.

Muuramenjoen alkukevättä
Muuramenjoen pilkkukylki omassa elementissään
Toukokuussa kävin jokikalassa niin Könkköjoella, Muuramenjoella, Purkkaripurolla, Kärnänkoskella kuin Vilppulankoskellakin. Reissut keskittyivät pääosin nymfikalastukseen ja olivat kaikki hyviä. Varsinkin Vilppulankoski tuntui olevan tupaten täynnä taimenta, istareiden joukossa myös muutamia nättejä evällisiä kaloja.

Könkköjoen luomua
Kärnän alaosia
Vilppulankoskea
Vilppulankosken nymfitaimen

Kesäkuulla omat koskikalastukseni jäivät puolestaan todella vähälle. Alkukuusta piipahdin Muuramella ja Könkköjoella, mutta kuun jälkipuoliskolla en kalastanut yhtä kisaa lukuunottamatta ollenkaan. Loman alkaessa heinäkuun alussa kalastuspoltteet taas nousivat. Konneveden Taikinaisella heitetyn vuorokauden tuloksena oli kasa komeita +- 50cm harjuksia sekä tukku taimenia. Hannun kanssa kävimme myös Herraskoskella, joka yllätti sekin positiivisesti. Taimenia nousi mukavasti, joukossa myös jokunen komea evällinen täplätakki. Säyneitä tuntui Herrasella riittävän enemmän kuin tarpeeksi. Ennen pohjoisen reissua kävin vielä onkimassa mukavan kesäpäivän Hammolla.

Säyneet ovat yleisiä sivusaaliita Keski-Suomen koskilla
Perinteinen Hammonjoen asukki
Takinaisen komea päälle puolimetrinen harjus

Pohjoisen reissun jälkeen tuli pidettyä muutama viikko taukoa kalastuksesta, osasyynsä oli myös hellejakson lämmittämillä jokivesillä. Elokuun puolivälissä vedenlämmön jo laskettua kävimme treenaamassa finaalia varten Kellankoskella ja Karinkoskella. Varsinkin Kellankoski on todella komea koski onkia, jossa tuntuu liikkuvan myös isompia kaloja. Suurin ylös asti saamani taimen oli 60cm kala, mutta siiman päässä oli vielä isompia pilkkukylkiä. Finaalin jälkeisenä viikonloppuna kävin vielä lopettamassa rauhoitusta edeltävän virtavesikauden Muuramenjoella kirjolohia nymfaten.

Alkusyksyn nymfikille
Rauhoituksen jälkeen kävin kahtena viikonloppuna kalassa, molemmilla kerroilla kohteena oli Muuramenjoen alasuvanto. Kirjolohia nousi molemmilla kerroilla mukavasti, avausviikonloppuna totuttuun tapaan selkeästi enemmän.

Jyrki kaivaa haavista tuplia
Finnmarkin reissu

Pohjoisen reissu suuntautui tänä vuonna taas Finnmarkiin. Lähdimme reissuun Strandmanin Juhon ja Villen kanssa, suunnitelmana oli kalastaa kahdeksan päivää yhteensä neljällä eri joella.

Ensimmäiset pari päivää ongimme harjusta, joka on takuuvarma tapa poistaa reissun aluksi pahimmat täpinät. Parin päivän jälkeen olimme saaneet Juhon kanssa jo tarpeeksi harjusten väsyttelystä, vaikka Villellä olisi vielä riittänyt intoa harrin onkimiseen. Yli 50cm kaloja nousi jälleen hyvä määrä, suurin harjus oli tällä kertaa 55cm.


Perinteinen reilu puolimetrinen pohjoisen harri

Tuumaustauko
Seuraavat neljä päivää ongimme taimenta ja siikaa kahdella eri joella lähempänä teitä. Taimenia tuli nyt yllättävänkin hyvin, vaikkei esimerkiksi pupahätseistä ollut tietoakaan. Mitään jättejä ei tosin siiman päässä ollut, mutta perinteisiä 1-1,5kg taimenia tuli välillä oikein mukavasti. Sivusaaliina Kautokeinoelvalta nousi siikoja riesaksi asti. Vesi oli nyt sen verran lämmintä, että siikoja oli kovemmissa kuohuissakin.

Foliosiiat hiillosta odottamassa
Ruokakala
Reissun lopuksi kävimme vielä onkimassa kahden luvan verran lohta. Homma onnistui pienien alkuvaikeuksien jälkeen hyvin ja kolmeen pekkaan saamiemme lohien määrä nousi kolmannelle kymmenelle. Vaikkei minulla olekaan lohenkalastuskokemusta kuin näiden kahden luvan verran, niin reissun jälkeen kaikki lajin ympärillä oleva mystiikka ja asioiden ylianalysoiminen (= liian vaikeaksi tekeminen) pisti kieltämättä hymyilyttämään.

Lohien onkiminen nymfeillä oli hauskaa kun tapahtumia tuli hyvin, tosin pari lupaa riitti tällä kertaa ihan mainiosti. Mikäli kaloja ei olisi näkynyt tai kuulunut, niin tärppiholistisena kalastajana olisin tuskin jaksanut edes heittää kahta lupaa. Varmasti käyn vielä joskus toistekin lohiongella, mutta varsinaista lohimiestä meikäläisestä ei kyllä saa kirveelläkään. Kyllä syönnöstävien kalojen onkiminen on itselleni se juttu.

Yksi nymfilohista

Ensi vuoden ajatuksia

Tulevana vuotena kalahommat sujunevat pääosin tuttujen kaavojen mukaan, toki tavoitteissa olisi päästä mahdollisimman usein ongelle. Alkuvuodesta kalenterissa on muutama luentovierailu eri perhoseuroihin, mitkä ovat ihan mukavaa vaihtelua talviviikonlopuille. Pohjoisen reissu jäänee hyvin todennäköisesti väliin tulevalta vuodelta. Syynä ovat Italian EM-kisojen vievät lomaviikot ja ajatuksissa olisi pyörähtää jo heinäkuussa ottamassa hieman ennakkotuntumaa paikallisiin vesiin. Etelä-Euroopan kalastus kun on itselleni vielä täysin uutta.

Blogin aktiivinen päivittäminen jäänee tulevaisuudessa selvästi vähemmälle. Loppukesästä siirsin kalapäiväkirjan muualle, kun tietyssä vaiheessa eri paikkauteluihin ja kaikkeen muuhun eri kanavien kautta tulleeseen palautteeseen vastaaminen alkoi tuntua lähinnä yrityksen asiakaspalvelun pyörittämiseltä. Muistakin aiheista olen kirjoitellut vuosien varrella jo sen verran paljon, että omat jutut tuntuvat välillä kiertävän samaa kehää. Johan tässä on tullutkin päivteltyä blogia  enemmän tai vähemmän aktiivisesti yli seitsemän vuoden ajan. Muutama juttuaihe on toki päässä pyörinyt, mutta motivaatio on hieman lopahtanut. Jatkossa blogijuttuja ilmestyy siis juuri silloin, kun koen jonkin aiheen jutun arvoiseksi ja kirjoitusmotivaatiota riittää.

Kireitä siimoja kaikille lukijoille vuodelle 2015!

Kommentit

Unknown sanoi…
Hei!
Sinun blogi on ollut todella mielenkiintoinen ja olen lukenut sitä melkeinpä päivittäin. Aloittelevana perhokalastajana olen saanut monia, käytännössä toimivia, vinkkejä kirjoitustesi kautta ja useammin kuin kerran ne ovat johtaneet parempiin saalismääriin. Yleensä netistä löytämäni kirjoitukset ovat antaaneet vaikutelman "perhokalastus on niin vaikeaa, että älä edes yritä, virvelimies". Näin ei ole kuitenkaan ollut sinun tekstejä lukiessa, vaan olen innostunut kokeilemaan perhoja ja tekniikoita, joita olet kokenut toimiviksi. Toivottavasti jaksat kirjoittaa jatkossakin yhtä innokkaasti. Tämä on loistava blogi.

Kireitä siimoja vuodelle 2015 ja menestystä elämään. =)
Pietu sanoi…
Kiitos palautteesta ja mukava kuulla, että vinkeistä on ollut käytännön hyötyä. Tekstejä tulee jatkossa silloin, kun kirjoittamiseen löytyy aihetta ja intoa :) Vanhoja teemoja ei viitsi enää kierrättää uusien tekstien muodossa. Pari uutta ideaa on kyllä mielessä, katsotaan josko jossain vaiheessa saisi siirrettyä ne näppäimistölle asti.
baldie sanoi…
Pietu jakaa kyllä kokemuksiaa todella hienosti, vaikkei kerrokaan pohjoisen kalapaikkojaan. ;)

Suosittuja blogijuttuja