Raudanjärvi 22.9.2013


Syyskesä on mennyt pitkälti kisojen parissa ja myös tulevat viikonloput ovat täynnä ohjelmaa. Niinpä päätin poiketa tänään Raudanjärvellä muutaman tunnin pistolla, koska tällaisia hupikalastuskeikkoja tuskin kovin montaa enää syksyyn mahtuu. Joskus aiemmin taisin jo manailla, että Raudanjärvellä sataa aina. Tänäänkin ensimmäisen puolentoista tunnin jälkeen vettä tuli taas taivaan täydeltä. Taisi olla viides keikkani tälle järvelle ja aina on vettä satanut enemmän tai vähemmän.

Saavuin järvelle yhden aikoihin, parkkipaikalla oli tällöin jo useampia autoja. Hiljaista oli kuulemma ollut. Itsekin heittelin tunnin ajan ilman tapahtumia, kunnes ruokalaksi päätynyt kirjolohi puraisi perinteistä mustaa leechiä.


Välillä järvi hieman tyyntyi ja pintomisiakin alkoi näkyä. Pääsin heittämään kellusiimalla nymfejä kolmeen pintakäyntiin. Yksi näistä kaloista tuli ylös, toinen kävi maistelemassa nymfiä kuitenkaan tarttumatta ja kolmas ei suostunut yhteistyöhön. Kieltämättä nättejä kaloja nämä kauemmin lammessa eläneet hoikat ja suuripyrstöiset kirjolohet.

Kaatosateen alettua olin jo käppäilemässä pois paikalta, kun lampeen tuotiin lisää täydennystä. Kävin vielä koukuttamassa yhden uuden istukkaan, pakkasin kamppeet kasaan ja ajoin kotiin.

Kommentit

Hegundazz sanoi…
Hieno kala. Miten käytännössä tuo järviperhostus tapahtuu 1 tai 2 perholla? Heitellään vaan ja kelaillaan/nykimällä siimaa pikku hiljaa takaisin kun en ole koskaan kirrejä kalastellut lammista.
Pietu sanoi…
Itse kalastan käytännössä aina kolmella perholla, jotka ovat hieman yli metrin päässä toisistaan. Uittotekniikoita on monenlaisia, uittonopeutta vaihtamalla löytyy usein se kulloinkin toimiva uittotyyli. Aihe on kokonaisuudessaan aika laaja, lisätietoa löytyy esim. PPK 5/2011 artikkelista "Kirjolohta seisovasta vedestä", jonka Hiltusen Jyrkin kanssa kirjoitimme.
Anonyymi sanoi…
Minkälaisia nymfejä uittelet kirjolohille?
Pietu sanoi…
Lähinnä käytän erilaisia diawl bach-tyylisiä nymfejän kuulalla tai ilman sekä perus mustia nymfejä ja hares eareja. Itse sidon järvinymfit usein jokiperhoja niukemmiksi ja painotustakaan ei tietenkään tarvita läheskään yhtä paljon.

Suosittuja blogijuttuja