Korpilohella

Juho vinkkaili muutama päivä sitten, että jonnekin olisi päästävä viikonloppuna järvikalaan kisatreenin merkeissä. Lopulta Heikkisen Jannekin lähti matkaan ja valitsimme kohteeksi Korpilohen, jossa emme olleet aiemmin käyneetkään. Kuvittelimme vain kohteen olevan hieman lähempänä, mutta matkaahan tuli Jyväskylästä reilusti yli 100km yhteen suuntaan. Melko pitkä matka muutaman tunnin pistolle..

Lampi oli ihan mukava tuttavuus ja vesikin melko kirkasta verrattuna perinteisiin suolampareisiin. Kalat olivat heti alussa kovalla syönnillä, sillä sain kolmella ensimmäisellä heitolla kirjolohen. Kolmannella heitolla oli vielä tuplat kiinni, joista toinen kala katkoi sivuperukkeen. Sama toistui vielä myöhemmin uudestaan. Jatkuvana syytämisenä kalastus ei kuitenkaan onneksi jatkunut, vaan noin tunnin onkimisen jälkeen homma vaikeutui selvästi. Juholla ei meinannut kalastus lähteä aluksi kulkemaan, mutta kun homma vaikeutui minulla ja Jannella, niin rantojen mies (Strandman) löysi toimivat tekniikat ja alkoi vetää kaloja tasaisen varmaan tahtiin ylös. Kirjolohenkalastuksen sivutuotteena sain myös yhden siian oranssilla leechillä.

Korpilohella on kuulemma yleensä varsin isokokoisia istukkaita, mutta nyt suurin osa saamistamme kaloista oli perinteisiä kilon pulikoita, tosin pirteitä sellaisia. Lammessa on yksi todella syvä monttu sekä toinen hieman syvempi alue, mutta muuten se tuntui todella matalalta. Kalat tuntuivat olevan nyt pääosin syvässä vedessä.

Seuraavaksi tekisi mieli jo jokikalalle, järvikalastusta kun ei tarvitse enää karsintapisteitä silmälläpitäenkään treenata. Lisäksi oikean käden tenniskyynärpää alkoi tänään taas hieman vihlomaan, jatkuva pitkien heittojen roimiminen järvellä ei liene kovin hyväksi tuolle vaivalle.

Lopuksi täytyy vielä hehkutta Leijonien eilistä välieräpeliä Venäjää vastaan ja Granlundin jäätävää ilmaveivimaalia. Huomenna kultaa!