Merikarvianjoki 27.-29.10

Keväisen reissun tapaan teimme jälleen parin päivän piston Merikarvianjoelle, tällä kertaa neljän hengen voimin. Syksyinen kirjolohenkalastus Merikarvialla on mielestäni mukavaa puuhaa. Nyt kun päivät ovat lyhyitä, niin ei ole sitäkään vaaraa, että piiskaisi itsensä puhki kalastusrupeaman aikana. Eipä tule äkkiseltään mieleen kovin montaa kalareissua, joilla olisi nukkunut yhtä hyvät yöunet kuin nyt.

Keskiviikko
Lähdimme Jyväskylästä liikkeelle yhdeksän aikoihin aamulla, reilun kolmen tunnin ajamisen jälkeen saavuimme Merikarvialle. Ensin söimme mahat täyteen paikallisessa pizzeriassa, sen jälkeen ruokaostoksille ja lopuksi vielä Eumerin liikkeeseen hakemaan kalastusluvat ja täydentämään sidontavarastoja. Lopulta saavuimme Puukoskelle mökillemme, jonne majoittumisen jälkeen aloimme pikkuhiljaa laittaa välineitä kalastuskuntoon.

Etukäteistiedustelut eivät vaikuttaneet kovin lupaavilta, sillä juttelimme perhomiehen kanssa, joka oli ollut paikalla maanantaista asti saamatta evääkään, sinä aikana koko koskesta oli kuulemma noussut vain pari kirjolohta. Oma lupamme alkoi kolmelta, ehdimme kalastamaan noin kolmen tunnin iltasetin. Reissu alkoi mukavasti, kun tartutin Puukosken keskiniskalta noin vartin kalastelun jälkeen hyvänkokoisen kollikirjolohen.


Kalastus ei ollut kuitenkaan mitään helppoa. Paria tuntia myöhemmin sain vapautella mustasta leechistä pienen kirjolohen, myös Tapio oli onnistunut koukuttamaan samanmoisen kalan. Ylös tulleiden kalojen lisäksi karkuutin pari kirjolohta. Sitten olikin aika siirtyä mökille ja kalansavustukseen. Illalla kaikkia väsytti sen verran paljon, että menimme varsin aikaisin nukkumaan.


Torstai
Hyvin nukutun yön jälkeen ajoimme noin yhdeksän aikoihin aamulla kalaan Holmankoskelle. Holmalla piteli todella hiljaista ja porukkaakin oli sen verran paljon, että suuntasimme auton nokan pian Stäävitille. Stäävitin mutkasta tartutin rivakasti vedelleen kalan, jälleen ehjäeväinen ja suhteellisen hyvänkokoinen uroskille. Juuso tartutti hetken päästä samasta paikasta myös kirjolohen. Stäävitin visiitin jälkeen pyörähdimme Lankoskella, josta sain tutusta voimalaitosuoman montusta lirkittyä ja vapautettua yhden killen.


Yhdeltä iltapäivällä suuntasimme takaisin Puukosken mökille ruuanlaittoon. Ranskalaisten ja nakkien jälkeen oli vielä hyvää aikaa kalastella Puukoskea. Koko koski tuntui aluksi oudon hiljaiselta, vaikka kävin loppuliu'ussa asti. Lopulta siima kiristyi välisuvannossa ja tovin päästä heilautin haavia mukavankokoisen killen merkeissä. Hetken päästä sain taas parin potkun kontaktin kalaan, joka ei kuitenkaan tarttunut.


Pidin hieman taukoa ja vein kalan mökille, ennen kuin lähdin jälleen kalaan. Onnistuin koukuttamaan vielä yhden reilun kilon uroskillen Puukosken keskiniskalta, viiden jälkeen lopettelimme kalastuksen ja siirryimme mökkiin.



Ilta kului mökillä saunoen, kaloja savustellen ja televisiota katsellen. Loppuillalla piti viritellä kaapista löytynyt rotanloukku mökin lattialla juoksennelleen pikkueliön listimiseksi.

Perjantai
Aloitimme reissun viimeisen aamun kalastuksen Tapion kanssa Holmalta, Nikkis ja Juuso puolestaan suuntasivat Stäävitille. Sumuinen aamu oli todella hieno, mutta Holma oli jälleen kummallisen hiljainen. Yhden kalan tosin karkuutin, joka otti vapaana vedessä roikkuneeseen perhoon silloin, kun olin ottamassa kuvaa Tapion kalastelusta..


Jätkillä ei ollut Stäävitilläkään sen kummempia tapahtumia. Kävime siivoamassa Puukosken mökin, jonka jälkeen heitimme vielä reilun tunnin ajan Lankosken voimalaitosuomassa. Lankoskelta saimme muutamia pikkutaimenia, itse koukutin vielä yhden pienen kirjolohen reissun päätöskalaksi. Ehdimme vielä hyvin lounasaikaan pizzeriaan, joten matka paluumatka Jyväskylään sujui täysin vatsoin.

Mukava reissu taas, keli koko ajan useamman asteen plussan puolella, joten ilmatkin suosivat. Kirjolohia oli viimeksi istutettu reilu viikko takaperin, mutta kalastus ei todellakaan ollut mitään helppoa, vaan kalojen eteen joutui tekemään työtä.