Lähijoella

Edellisestä kalastuskerrasta oli vierähtänyt jo yli viikko aikaa, ensin oli juhannusriennot ja sitten säät olivat huononpuoleiset, joten nyt alkoi kalaan tehdä mieli jo melkoisesti. Pekan kanssa lähdimmekin muutaman tunnin visiitille lähijoelle.

Ensimmäiselle kalastuspaikalle saavuttuamme naureskelimme jälleen paikallisten pikkuruuneperien ajatuksenjuoksun helmille, nyt oli jo ihan pakko näpätä kuvakin tuosta sähköpömpelistä... Tuossa oikeallahan se on nyt kaikkien ihailtavana. Ensimmäinen kopaisemamme paikka oli yllättävän hiljainen, vaikka ennen se oli aina lähes pomminvarma kalapaikka. Yksi taimen pyörähti perhon perässä, mutta muuten ei juurikaan tapahtumia alussa ollut, joten siirryimme puusillan kohdille.

Laitoin pintaperhot kiinni ja kävelin matalalle niskalle mahdollisimman varovasti, mutta niin vaan taas näin ainoastaan isot pakovanat, ennen kuin pääsin heittämään. Alapuolisessa pienessä välisuvannossa kuitenkin tuikki vielä taimen, pinturia joutui pariin kertaan vaihtamaan, ennen kun kala hairahtui. Taimen ei ollut mikään jättiläinen, mutta sitäkin kauniinpi ja terhakampi. Sain vielä paikasta pari pienehköä taimenta lisää, Pekka karkuutti pinturista kirjon ja paremman taimenen. Sitten olikin aika siirtyä killejahtiin.



Killejä lähdimme jallittamaan alempaa miedomman virran alueelta. Ei muuta kun boobylla ja leechillä varustettu litka veteen, heti ensi heitoilla boobya kävi ihmettelemässä nätti taimen, olipa ihmeen kirjomaisessa paikassa. Sama toistui hetken kuluttua uudestaan, kunnes taimen sai ilmeisesti tarpeekseen. Kohta boobyyn tarttui kuitenkin kala rivakan syöksyn kera. Kalan kanssa sai jonkun aikaa pelata ohuilla siimoilla, mutta lopulta haavissa makasi päälle kuusikymmensenttinen täplätakki, luonnonkala kaiken lisäksi. Oli vaan ihmeen pitkänokkainen taimeneksi.. No, ukko syö haukea kuin hullu puuroa, joten ruokakalaksihan tuo päätyi.

Pekka oli tällä välin saanut yhden killen, lähdimme koittamaan vielä toista paikkaa hieman alempaa. Pekalle nappasi kille kiinni välittömästi, kun saavuimme paikalle. Kala irtosi sitä lumpeiden seasta maalle vedettäessä, mutta niin vaan Pekka vielä sen haaviin sohi rantavedestä. Itse olin juuri vetämässä siimaa takaheittoon, kun hyvänkokoinen kille hyppäsi kiinni mustaan boobyyn perhon ollessa jo ilmassa. Väsytys oli melko hankalaa, kun joka puolella oli lumpeikkoa ja risuja, mutta lopulta nätti 54 senttinen ja parikiloinen kille päätyi kuitenkin haaviin. Se sai riittää kirjolohen kalastuksesta, ja oli aika suunnata kohti uusia paikkoja.


Kävimme ensin läpi yhden pienen koskipätkän, pari parempaa tuikkia näkyi, mutta emme näitä kaloja onnistuneet huijaamaan. Pintaperhoon erehtyi yksi pikkutaimen. Lopuksi kävimme vielä pellon keskellä virtaavalla pitkällä nivapätkällä. Tämä paikka tuntui olevan aivan tupaten täynnä pikkutaimenta, joissain paikoissa ei viitsinyt edes heittää, kun pikkutaimenet kävivät jatkuvasti ravistamassa perhoja. Isoimmatkin koukutetut taimenet jäivät täältä hieman yli kolmekymmensenttisiksi, yksi raju tukistus kuitenkin oli, liekö ollut isompi taimen, vai istutusten jälkeen alavirtaan vaeltanut kille.. Joen taimenkannan tila näyttää kuitenkin hyvältä, sen verran runsaasti pieniä taimenia paikoittain löytyy.


Taimenten lisäksi koukutin jälleen pari pirteää harjusta. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten harjus alkaa menestymään joessa, sopivaa nivamaista elinympäristöä ainakin joesta löytyy. Lisäksi viime vuoden pikkuharrit ovat jo kasvaneet varsin mallikkaasti, nyt suurimmat harjukset rikkovat kuitenkin jo 30cm rajan. Ehkä jo parin vuoden päästä täälläkin voi nauttia nelikymppisten harjusten pinturikalastuksesta, ken tietää...

Reissu ihan mukava kaikinpuolin, nyt sitä pitäisi taas muistaa käydä kalassa kun kausi on parhaimmillaan. Lapin reissulle on lähtö näillä näkymin 19. päivä heinäkuuta, jokunen tuokio pitää vielä viettää sidontapenkinkin ääressä, että kasassa on kahden viikon reissulle tarvittava arsenaali. Ja mukaan lähtevät Topias ja Hannu täytyy vielä pitää perhoissa, niin spigotti viihtyy lähiaikoina pakostikin ahkerasti kädessä.