torstai 13. joulukuuta 2007

Yhteenvetoa perhokalastuskaudesta 2007 ja mietteitä tulevan kauden varalle.

Omalta kohdaltani mennyt kausi oli varsin vaihteleva. Perhokalastusvuosi 2007 tarjosi paljon hienoja kokemuksia, mutta myös edellisvuosia enemmän nollareissuja. Lisäksi loppukauden kalastus jäi varsin vähäiseksi Jyväskylään muuton ja sairastelun myötä.

Alkuvuoden kalastus Sysmän puolen Tainionvirralla oli tänä vuonna selvästi edellisvuosia heikompaa. Padon yläpuolinen alue oli lähes täysin kuollutta, padon alta sentään tälläsi jokunen taimen ja kirjolohi perhoon. Jostain syystä Sysmän puolen Tainion sumarikausikin oli tänä keväänä todella vaisu. Lämpimästä keväästä huolimatta korreja ei näkynyt juuri lainkaan. Kevään ainoat sumarikalat tulivatkin Teuronjoelta ja Puolakankoskelta. Alla olevassa kuvassa Teuronjoelta sumarinymfiin napannut kirjolohi.




Huhtikuussa tuli tehtyä pari hyvää reissua Evolle, mutta muuten sielläkin kalastus oli varsin vaatimatonta. Varsinkin Kalliojärven kohtalo surettaa, alkukaudesta järveen pistetty yksi kirjolohi-erä jäi näillä näkymin viimeiseksi Kalliojärven istutukseksi. Metsähallitus satsaa jatkossa Niemisjärviin, Kalliojärvessä saa kyllä ilmeisesti ainakin ensi vuonna kalastaa, mutta kalaa sinne ei enää laiteta. Harmi, sillä Kalliojärvi oli parhaimmillaan todella mukava ja rauhallinen kalastuspaikka. Tänä vuonna ostin kausiluvan Teuronjoelle, ja sieltä nousikin ihan kivasti kalaa. Varsinkin taimenta tuli kivasti, ja Teuron luonnontaimenet ovat kyllä a-luokan kaloja. Nyt Teurolta tuli perinteisten pikkutaimenten lisäksi ihan hyvin myös tuollaisia "isompia" 35-48cm kaloja.



Jos Teurolla tuli alkukesästä käytyä tiuhaan kalassa, niin toisella viereisellä pikkujoella, hammonjoella, en käynyt tänä vuonna kertaakaan kalassa. Hammolla tuli tosin käytyä talkoilemassa ja kävelemässä, mutta ensi vuodeksi ajattelin taas ostaa Hammolle kausiluvan. Onhan jokikin nyt kunnostuksen jälkeen saanut hieman uutta ilmettä, ja osa ottipaikoistakin lienee muuttunut. Toukokuun sykähdyttävimmän hetken koin kuitenkin Sysmän Tainionvirralla Virtaan padon alla. Vaaksaan mittaiseen tinseliin iski taimen, joka veti heti ensi syöksyllä pohjasiimoilla, ja jäi sen jälkeen juromaan alapuoliseen syvään suvantoon. Reilun kymmenen minuutin väsytyksen jälkeen perho kuitenkin irtosi kalan suupielistä. Kesäkuun alussa oli aika perinteisen Saarijärven koskikierroksen. Kelit olivat helteiset, ja päivät sujuivat mökillä loikoillen ja saunoen. Kaloja tuli kuitenkin ihan kohtalaisesti, suurimpana jalokalana Hannun kepittämä päälle kahden kilon taimen. Itselleni jäi reissusta parhaiten mieleen Kalmun Sahilla vietetty yö, jolloin pinkkiin murkkuun nousi komeita päälle 40cm harreja, ja tummaan streameriin paukkasi taimen.




Kesäkuussa olin myös Metson Peten kanssa valvojana perhokalastuksen MM-kisoissa Simojoen ylimmällä osuudella. Tämä oli todella mukava reissu, oli mielenkiintoista seurata tekijämiesten kalastusta. Varsinkin Ranskan Yann Calerin kalastus Toivakan ykkössektorin poolilla 22 teki vaikutuksen. Kalastus oli erittäin tarkkaa, järjestelmällistä ja tehokasta. Yann onki poolista 10 kalaa (9 harjusta ja taimen), kun hänen jälkeensä kalastanut slovenialainen veti poolista mp:t. Me valvojat pääsimme myös yhtenä iltana ongelle, Simojoen toljankoski antoikin mukavankokoisia harjuksia. Suurin osa kaloista otti kovasta virrasta larvastellen tarjottuihin vihreisiin kuulapupiin. Kesä-Heinäkuun vaihteen neljän seuran kilpailu Joutsenossa oli myös yksi kauden kohokohdista. Kilpailussa kalastettiin harjuksia Saimaan saarissa, ja muodostimme LPk:n joukkueen Erämiehen Jannen ja Asikaisen Pekan kanssa. Harjukset eivät olleet mitään jättejä, mutta tapahtumia oli todella paljon, ja kalastus tosi miellyttävää. Kerran luulin jo mahtiharrin ottaneen nymfiini, kun veden alla näkyi suuri hopeinen kylki ja siimaa alkoi hävitä kelalta. Lopulta kala paljastui kuitenkin vajaa puolitoistakiloiseksi säyneeksi. Neljän seuran kilpailun pysti pysyi Lahden Perhokalastajilla jo kolmannen kerran peräkkäin :)

.


Kauan odotetun Pohjoisen reissun aika oli Heinäkuun lopulla. En edellisenä vuonna ollut armeijan takia päässyt reissulle, joten nyt hinku Ruijaan oli kova. Tällä kertaa teimme vain viikon reissun, Hannulla oli jalka kipeänä ja itse olin hieman kipeänä, joten keskityimme tienvarsivesiin, vaikka Finnmarkista oli juuri poistunut 5km sääntö ulkomaalaisilta. Kelit olivat reissun aikana epävakaiset, ja vesi nousi tasaisesti koko ajan. Kalastimme yhden luvan Cabardasta, ja loput 5 päivää Kautokeinoelvaa Gievdneguoikalla, Masilla ja Pikefossenilla. 


Kalantulo oli ihan kohtuullista, mutta itseäni jäi harmittamaan monet karkuutetut hyvänkokoiset taimenet. Villisti hyppivä ruijan taimen, kova koski ja väkäsetön koukku oli yhdistelmä, jonka jälkeen sai manailla useampaan kertaan karkuutuksia. Kaloja tuli kuitenkin ylöskin ihan kohtalaisesti, taimenten lisäksi Gievdneguoikka oli täynnä hyvänkokoista siikaa. Harjuksen kalastus jäi tällä kertaa vähemmälle, mutta Masin kylän kohdilla sai yön pupahätsien aikaan parhaillaan irroittaa harreja koukusta lähes joka heiton jälkeen. Suurimmaksi ylös tulleeksi taimeneksi jäi Hannun ensimmäisenä iltana Cabardakselta koukuttama 55cm pilkkukylki. Ensimmäisellä kunnon perhoreissullansa ollut Topiaskin sai sykähdyttävän kokemuksen, kun hänen heittämäänsä pupaan pikefossenin alta ottanut n.3-4kg taimen katkoi piuhat hetken aikaa siiman päässä riehuttuaan. Mukavaa oli olla taas Lapissa parin vuoden tauon jälkeen.



Pohjoisen reissun jälkeen oli edessä muutto Vääksystä Jyväskylään. Kalastus jäi loppuvuonna liiankin taka-alalle opiskelukiireiden ja sairastelun takia, joitain yksittäisiä reissuja tuli tehtyä Tainiolle, Evolle, Teuronjoelle ja Muuramenjoelle. Lisäksi kävin syyskuun lopussa Vekara Openissa, joka oli mukava kilpailu, vaikken itse kaloja saanutkaan. 


Nyt onkin jo aika siirtää katseet ensi kauteen. Olen ollut syksyn aikana varsin laiska sitomaan, tosin viime aikoina olen hieman skarpannut silläkin saralla. Tänään ostin Hiltusen Jyrkiltä toistatuhatta koukkua, jos yrittäisi edes osaan niistä kietoa karvaa ympärille rasiantäytteeksi tämän talven aikana :) Ensi vuonna on tarkoitus keskittyä enemmän pinturikalastukseen, joka jäi muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tänä vuonna varsin vähäiseksi. Ruijan reissu on nyt tarkoitus tehdä kauemmaksi teistä, kun tuo 5km sääntökin poistui. Esimerkiksi Jiesjavren alue vaikuttaisi mielenkiintoiselta. 

Myös mertsarinkalastusta merellä haluaisin päästä kokeilemaan, nythän tuo kausi tuntuisi olevan parhaimmillaan. Alunperin oli tarkoitus kiertää myös karsintakisoja, onhan Hammonjokikin kisakalenterissa. Nyt olen kuitenkin tullut hieman toisiin aatoksiin, sillä jos haluaa finaaliin, niin kannattaisi periaatteessa osallistua ainakin kolmeen karsintakisaan. Kesä on muutenkin kiireinen, eikä tuo karsintojen kiertäminen ihan ilmaistakaan ole näin opiskelijan budjetille.

Ei kommentteja: