Karsintapaikkaa katsastamassa

Olemme hakeneet FFC JKL:n nimissä 24 kilpailijan veneestä kalastettavaa syyskarsintaa Evon Syväjärvelle. Kyseessa on pääasiassa erilaisille ryhmille ja yrityksille vuokrattava järvi, jonne istutetaan reilusti kalaa, eikä yksittäisiä kalastuslupia myydä. Sovimme kohdetta pitävän Evon Luonnon Kaj Järvisen kanssa maanantai-illaksi palaverin, jossa kävimme kisan käytäntöjä läpi. Paikalla oli minun, Juhon ja Esan lisäksi järvellä useasti aiemmin kalassa käynyt Erikssonin Olli.

Puitteet ovat Syväjärvellä kohdallaan. Kilpailu on haettu sunnuntaiksi 12.10, lauantai-illalla paikalle saapuville on tarjolla myös tasokasta majoitusta kohtuuhintaan. Venekisoja ei liiemmin ole syksyllä pidetty, joten Syväjärvi tuonee kaivattua väriä syksyn kilpailukalenteriin.

Palaverin jälkeen pääsimme myös testaamaan, että millainen kalapaikka Syväjärvi on. Järvessä oli tuoretta kalaa ja lisäksi runsaasti vanhoja kirjolohi-istukkaita. Ongimme Ollin kanssa samassa veneessä, Esa ja Juho puolestaan hyppäsivät toiseen paattiin.

Ensimmäinen kolme varttia kului kaloja etsiessä, mutta kun löysimme kirjolohet, niin vavat alkoivat taipua tiheään tahtiin. Aina välistä molemmilla venekavereilla oli kala samaan aikaan kiinni ja kirjolohia kävi haavissa melkoinen läjä.

Olli vääntää..

...ja poseeraa

Kala ja kaksi leukaa

Kesken kovimman tykityksen perhoni jäivät tukkiin kiinni, josta vedin niitä kohtuullisella paineella pois. Tällöin ansiokkaasti palvellut Gtfour räsähti kuin leikaten poikki varsin erikoisesta paikkaa, pari senttiä kahvan yläpuolelta. Melko helpon oloisesti meni kyllä poikki, kun välillä tulee kalan kanssakin annettua aihiolle selvästi enemmän runtua. Sain perhot pois tukista ja samalla uitolla nasahti vielä kala kiinni, jonka väsytin katkenneella aihiolla ylös.

Vapa sanoi riks, raks ja poks

Varavapaa ei ollut mukana, joten jatkoin heittelyä aihiolla ja sain tälläkin tavalla vielä ison tukun kirjolohia haaviin asti. Pelkällä katkenneella aihiolla sai tehtyä yllättävän hyviä heittoja, mutta kalojen väsytyksessä meinasi ranne kipeytyä, kun kahvasta ei saanut vipuvartta. Lopulta kalantulon tahti alkoi hiipua, mutta tässä vaiheessa jokainen oli varmasti saanut vääntää jo aivan tarpeeksi kirjolohien kanssa. Kalat olivat melko hyvänkokoisia, keskimäärin ehkä noin puolitoistakiloisia.

Illan rupeaman perusteella Syväjärven syyskisasta voi odottaa kalaisia karkeloita. Ollin aiempien kokemusten mukaan järven kalat ovat syksyisin myös levittäytyneet huomattavasti tasaisemmin pitkin järveä.

Juholla ja Esalla tilanne päällä