Karsintapaikkaa katsastamassa


Olemme hakeneet FFC JKL:n nimissä 24 kilpailijan veneestä kalastettavaa syyskarsintaa Evon Syväjärvelle. Kyseessa on pääasiassa erilaisille ryhmille ja yrityksille vuokrattava järvi, jonne istutetaan reilusti kalaa, eikä yksittäisiä kalastuslupia myydä. Sovimme kohdetta pitävän Evon Luonnon Kaj Järvisen kanssa maanantai-illaksi palaverin, jossa kävimme kisan käytäntöjä läpi. Paikalla oli minun, Juhon ja Esan lisäksi järvellä useasti aiemmin kalassa käynyt Erikssonin Olli.

Puitteet ovat Syväjärvellä kohdallaan. Kilpailu on haettu sunnuntaiksi 12.10, lauantai-illalla paikalle saapuville on tarjolla myös tasokasta majoitusta kohtuuhintaan. Venekisoja ei liiemmin ole syksyllä pidetty, joten Syväjärvi tuonee kaivattua väriä syksyn kilpailukalenteriin.

Palaverin jälkeen pääsimme myös testaamaan, että millainen kalapaikka Syväjärvi on. Järvessä oli tuoretta kalaa ja lisäksi runsaasti vanhoja kirjolohi-istukkaita. Ongimme Ollin kanssa samassa veneessä, Esa ja Juho puolestaan hyppäsivät toiseen paattiin.

Ensimmäinen kolme varttia kului kaloja etsiessä, mutta kun löysimme kirjolohet, niin vavat alkoivat taipua tiheään tahtiin. Aina välistä molemmilla venekavereilla oli kala samaan aikaan kiinni ja kirjolohia kävi haavissa melkoinen läjä.

Olli vääntää..
...ja poseeraa
Kala ja kaksi leukaa
Kesken kovimman tykityksen perhoni jäivät tukkiin kiinni, josta vedin niitä kohtuullisella paineella pois. Tällöin ansiokkaasti palvellut Gtfour räsähti kuin leikaten poikki varsin erikoisesta paikkaa, pari senttiä kahvan yläpuolelta. Melko helpon oloisesti meni kyllä poikki, kun välillä tulee kalan kanssakin annettua aihiolle selvästi enemmän runtua. Sain perhot pois tukista ja samalla uitolla nasahti vielä kala kiinni, jonka väsytin katkenneella aihiolla ylös.

Vapa sanoi riks, raks ja poks
Varavapaa ei ollut mukana, joten jatkoin heittelyä aihiolla ja sain tälläkin tavalla vielä ison tukun kirjolohia haaviin asti. Pelkällä katkenneella aihiolla sai tehtyä yllättävän hyviä heittoja, mutta kalojen väsytyksessä meinasi ranne kipeytyä, kun kahvasta ei saanut vipuvartta. Lopulta kalantulon tahti alkoi hiipua, mutta tässä vaiheessa jokainen oli varmasti saanut vääntää jo aivan tarpeeksi kirjolohien kanssa. Kalat olivat melko hyvänkokoisia, keskimäärin ehkä noin puolitoistakiloisia.

Illan rupeaman perusteella Syväjärven syyskisasta voi odottaa kalaisia karkeloita. Ollin aiempien kokemusten mukaan järven kalat ovat syksyisin myös levittäytyneet huomattavasti tasaisemmin pitkin järveä.

Juholla ja Esalla tilanne päällä

Kommentit

miksu83 sanoi…
Oliko mitään tiettyä perhoa ja väriä mihin purivat kirret eniten?Näyttää aika hienolta paikalta tuo syväjärvi!
Pietu sanoi…
Perhojen suhteen ei ollut mitään erikoista, ihan perus liitseihin ja boobyihin purivat useammassa eri värissä.
Anonyymi sanoi…
Löytyykö yleensä tämmöisissä isommissa lammissa/järvissä kirjolohet pohjukoista?niinku nämä kuvatkin kertovat.
Pietu sanoi…
Riippuu hyvin pitkälti tuulen suunnasta, vedenlämmöstä ja vuodenajasta. Tähän aikaan vuodesta kirjolohet viihtyvät usein isoissa parvissa suhteellisen lähellä rantaa, kun taas esim. kesällä tilanne saattaa olla aivan toinen. Pohjukat ovat kyllä usein hyviä paikkoja.
miksu83 sanoi…
morjen pietu.ootko muuten kuullu semmosesta purosta,kun sallaanoja.Siinä on muuten mielenkiintoisen näköinen metsäpuro.oon pari kertaa käynyt paikkaa muuten vaan katsomassa niin isoja tuikkeja on näkynyt ja pakenivia kaloja myös jotka eivät ihan pienimmästä päästä ole olleet.Mahtaisiko kyseisessä paikassa olla jopa taimenta?
Pietu sanoi…
Olen kuullut. Taimenta ei taida esiintyä, mutta puronieriää jonkin verran.
miksu83 sanoi…
onkohan tässä jyväskylä-muurame-korpilahti välillä mitään metsäpuroa missä olisi luonnontaimenta?Aina on haaveena ollut,että tämmöiselle paikalle pääsisi joskus perhoa tarjoamaan.Siis ei mikään korttikoski,mutta ihan c&r paikka.
Pietu sanoi…
Mulla ei ole ainakaan tietoa sellaisista. Tuollaisia kohteita kartoittaessa kannattaa ottaa ensin selvää, että onko vesistö luokiteltu lohi- ja siikapitoisiksi. Eli saako siellä kalastaa. Jos sopivan kohteen löytää, niin verkossa ei kannata niistä pahemmin nimeltä huudella. Muuten kyseessä voi olla pian entinen taimenpuro..
miksu83 sanoi…
se on totta mitä kirjoitat.mutta kiitos kummiskin.pitää selvittää saako tuolla sallaanojalla kalastaa?jos kävisi niitä purkkareita yrittää..osaatko sanoa toimivia perhoja kyseiselle kalalle?en ole ikinä tätä kalaa pyytänyt.kiitos
Pietu sanoi…
Purkkari on melko ahne kala ja ottaa hyvinkin erilaisiin pikkuperhoihin, ei ole mitään tiettyä purkkariperhoa. Lista Keski-Suomen lohi- ja siikapitoiksi luokitelluista kohteista löytyy täältä: http://map.genimap.com/KKAlue/lohisiika/keskisuomi.pdf

miksu83 sanoi…
moro.alan tänään sitomaan noita järviperhoja.pt-nymfejä,diawl pach,leetchejä niin miten oli näitten painotus?eli ei tungsten kuulia nymfeihin eikä lyijylankaa painoksi runkoon?eli kevyt kuula ja ei runkoihin painoa ollenkaan.Koskille tietenkin sitten painoa perhoihin.
Pietu sanoi…
Kuulan voi halutessaan laittaa, vähän makuasia käyttääkö tungstenia vai messinkiä. Muuta painotusta en järviperhoihin laittaisi.
Unknown sanoi…
Hienoa toimintaa jätkät! Arvokasta työtä kisailun kehittämiseksi :)
miksu83 sanoi…
Mitä mieltä olet pietu mustasurma nimisestä perhosta tai nykyään kulkee nimellä yökyöpeli ja räsäsen nimittämä pinkkisurma perhosta?osaatko sanoa tälle pinkkusurma perholle sidontaohjetta?
Pietu sanoi…
Varmasti toimivia pelejä, mä en ole kyseisiä malleja pahemmin käyttänyt. Kalastustekniikan hallitseminen on paljon tärkeämpää, kuin tarkat perhoreseptit.

Suosittuja blogijuttuja