Sidontapenkin ääressä
Oma kalastuskauteni on nyt väliaikaisesti jäissä, vaikka järvet eivät sitä sananmukaisesti vielä ole. Nyt on kuitenkin sen verran muuta ohjelmaa, että seuraava kalastusreissu ajoittuu perinteisille Muuramenjoen pikkukalajouluille rauhoituksen jälkeen.
Viime päivinä olen viettänyt kuitenkin jonkin verran aikaa sidontapenkin ääressä sekalaisia perhoja kietoen. Alla muutamia kuvia kyseisistä tuotoksista.
Furry foam-larvoja |
Hieman normaaleista jänönymfeistäni eroavia kokeiluja |
Käytän tällaisia painotettuja jokiliitsejä pääasiassa talvella. |
Perinteinen kuulapupa hieman normaalista poikkeavalla runkovärityksellä |
Ärsykenymfejä talvikalojen kohotteluun |
Zonkermalleja ottiväreissä |
Kommentit
Edellinen kommentti oli varmaan suunnattu noihin jigikoukkuihin sidottuihin nymfeihin? Teen valtaosan nymfeistä ja jokiliitseistä jigikoukkuihin. Perhot eivät jää syvältä ongittaessa ihan yhtä helposti pohjaan kiinni kuin normikoukkuihin sidotut. Lisäksi jigikoukku jämähtää usein kalan yläleukaan, josta tarttunut kala pysyy omien kokemuksieni mukaan paremmin kiinni.
T: Iltapala-miäs
pitääpäs itekkin kesää varten sitoa muutamat nymfit jigikoukkuihin. itselle aivan uusi tuttavuus tuollaiset koukut.