sunnuntai 5. elokuuta 2012

Seurareissu tulvivalle Keskisenkoskelle

Pohjoisen reissun jälkeen olen palannut taas normaaliin päiväjärjestykseen ja muutama työpäiväkin on nyt loman jälkeen takana. Kalastuspoltteet eivät silti olleet perjantai-iltapäivällä vielä aivan huipussaan, kun suuntasimme Keski-Suomen Perhokalastajien seurareissulle kohti Keskisenkoskea. Toki vesitilanteellakin oli oma osuutensa asiaan. Käppyröiden mukaan Keskisellä on vettä normaalisti toukokuun tulvahuipun aikaan 70 kuutiota, nyt koskessa virtasi vettä 120 kuution verran! Tämä rajoitti tietysti kalapaikkoja melkoisesti, eikä juuri missään päässyt kahlaamaan yli 10 metrin päähän rannasta.


Aloitimme perjantai-illalla kalastuksen seitsemän maissa, aluksi suuntasimme Villen kanssa vastarannalle.  Ongin ensin yhden alamittaisen, kunnes larvaan puraisi hieman kookkaampi kala. Kovassa virranpaineessa kala tuntui aluksi kokoaan isommalta ja jouduin rymyämään sen perässä hyvän matkan alavirtaan. Lopulta ylös tuli pullea 52cm istaritaimen, joka sai pappia niskaansa ja päätyi mökin jääkaappiin odottamaan siirtymistään ravintoketjussa eteenpäin.


Alakosken kalastus oli todella haasteellista, vettä meni niin paljon, ettei normaalisti hyvin kaloja antavalle riutan reunalle ollut mitään asiaa. Ylemmästä koskesta ongin alamittaisten lisäksi vielä yhden nätin evällisen taimenen.


Kaloja tuntui alkukopaisun perusteella löytyvän rantojen läheltä melko hyvin, kauempaa ei oikein ollut asiaa kalastella. Illalla heitin vielä mökin puolella tunnin verran streameriä ja larvoja, yksi hieman alamittainen puri tinseliä ja taimenenpätkiä sai aina silloin tällöin irroitella larvoista.

Lauantaiaamuna en jaksanut herätä aikaisin kalaan vaan nukuin pitkään. Herätessäni Rami tallusteli mökille vastarannalta ottaneen puolimetrisen istarin kanssa. Rami oli käyttänyt myös evällisen mittakalan haavissa.

Niinpä päätin itsekin suunnata vastarannalle noin yhdentoista aikaan. Olin lainannut kamerani pohjoiseen lähteneelle Juholle. Tällä reissulla kameran virkaa toimittanut kännykkäni oli puolestaan kastunut illalla, eikä suostunut nyt käynnistymään. Lainasin siis tälle venevisiitille Ramin kameraa mukaani siltä varalta, että kuvaamisen arvoisia kaloja nousisi.

Niskan alapuolella olevan kiven edessä tuntui olevan melkoisen paljon kalaa. Koukutin siitä ensin pari alamittaista, jonka jälkeen 45cm istukas puri paikasta nymfiä. Hetken päästä paikalle tullut Ville koukutteli täysin samasta paikasta vielä nätin evällisen mittakalan.


Alempaa kahden puun välistä tartutin jälleen taimenen kiinni. Katsoin haavissa kalaa tarkastaakseni, että onko sillä rasvaevää. No, rasvaeviä löytyi kaksin kappalein! Eipä ole aiemmin tullut moiseen mutaatioon törmättyä.


Melkein heti seuraavalla heitolla tartutin paikasta vielä mittataimenen, jonka lopulta karkuutin kun en jaksanut juosta kalan perään, vaan yritin väkisin käskeä sen ylävirtaan. Jokusen alamittaisen jälkeen soudin takaisin mökin puolen rannalle. Pääsin nyt kahlaamaan niskalla pikkusaaren yläreunan kohdille, josta heittelin larvoja niskan virranreunoihin. Kohta larvaan täräytti hieman parempi kala, joka pohjassa juromisen jälkeen suostui haaviin saakka. Kaunis aavistuksen alle puolimetrinen eväkäs.


Aamupäivän lyhyt sessio antoi siis mukavasti kalaa vesitilanteesta huolimatta. Rami oli vielä saanut alakoskesta larvoilla yhden mittakalan. Kalastuspoltteet eivät olleet mitenkään järisyttävät. Mökille tullessani puhelimenikin suostui taas käynnistymään, tosin akun lataaminen ei onnistu vieläkään. Saattaapa hyvinkin tulla siis asiaa vakuutusyhtiölle..

Pidimme varsin pitkän ruokatauon loimuttamalla yhden kalan ja tekemällä toisen hiilloskalana foliossa metsästä poimittujen kanttarellien kera. Todella maukkaita olivat!



Ilta oli kalantulon suhteen hiljaisempi. Aluksi sain kyllä yhden mittakalan larvalla alakoskesta, mutta loppuilta sujui pikkutaimenia koukutellessa. Varsinkin alakosken kodan puoli oli aivan tupaten täynnä 20-30cm taimenta. Lienee joku 2-vuotisten istukassatsi valunut sinne. Koskessa oli tällä vedellä kalapaikkoja sen verran vähän ja ne tuntuivat iltaan mennessä jo niin pommitetuilta, että kalantulo ja samalla oma motivaatio hiipui.

Aamulla en enää itse jaksanut herätä kalaan, vaan rupesin laittamaan kamppeita kasaan. Ville ja Lauri kävivät vielä aamulla heittämässä, Ville olikin koukuttanut yhden 47cm rasvaevällisen kalan.


Ei kommentteja: