Lampikausi pakettiin Raudanjärvellä
Leuto syksy on mahdollistanut kirjolohen järvikalastuksen vielä pitkälle marraskuun puolelle, joten pitihän sitä käydä vielä ongella seisovassa vedessä. Suuntasimme Valkaman Aten kanssa aamulla Raudanjärvelle, hetken paikalla oltuamme Jyrkikin tuli piipahtamaan kalalle.
Lammessa oli kuuleman mukaan tuoretta kalaa, mutta tapahtumien suhteen sitä ei kyllä huomannut. Ongimme jonkin aikaa parkkipaikan puolta ilman mitään kummempia tapahtumia, joku pintakäynti sentään näkyi. Tyhjänpyytämisen jälkeen lähdin lammen toiseen päätyyn, josta tartutinkin boobyyn kalan kun kävelin toiseen heittopaikkaan ja perhot olivat yhä vedessä. Kala onnistui kuitenkin kietomaan perukkeet tukkiin ja jouduin vetämään siimat poikki. Samasta paikasta tuli vielä tälli, mutta siihen loppui taas tapahtumat. Atte oli myös karkuuttanut parkkipaikan päästä kalan, Jyrki puolestaan oli jo lähdössä kotiin kun teimme tulet ja pidimme tauon nuotiopaikalla.
Tauon jälkeen Atte jäi laavun viereen kalaan ja itse menin järven toiseen päätyyn. Järvi oli nyt peilityyni, eikä pinnassakaan näkynyt mitään eloa. Suoraan erään heiton jälkeen kala kävi sitten noukkimassa pinnassa kelluneen boobyn. En tajunnut kunnolla tilannetta ja vastaisku jäi hieman myöhäiseksi. Kala mouhosi hetken pinnassa jonka jälkeen irtosi perhosta. Kävelin parkkipaikalle, Atte oli saanut Laavun edestä kirjolohen joka oli todennäköisesti uusia istukkaita. Aloin heittelemään parkkipaikan edessä, josta sainkin sitten viimein kalan haaviin asti. Mustaan boobyyn ottanut kirjolohi oli pienempi noin 40cm hoikka vanha istukas, jolla oli mahalaukussa pientä mustaa ötökkää.
Heittelimme vielä hetken ennen kuin pakkasimme kamat. Kirjolohen järvikalastus on loppusyksyllä usein haastavaa, niin nytkin. Olisi kuitenkin voinut kuvitella tuoreempien kalojen purevan hieman innokkaammin perhoon, missähän lie luuranneet?
Kalastuskausi on sitten loppuhuipennusta vaille valmis. Kyseinen loppuhuipennus koittaa ensi viikonloppuna Muuramenjoen pikkukalajouluissa, jotka alkavat pikkuhiljaa muodostua jo perinteeksi.
Lammessa oli kuuleman mukaan tuoretta kalaa, mutta tapahtumien suhteen sitä ei kyllä huomannut. Ongimme jonkin aikaa parkkipaikan puolta ilman mitään kummempia tapahtumia, joku pintakäynti sentään näkyi. Tyhjänpyytämisen jälkeen lähdin lammen toiseen päätyyn, josta tartutinkin boobyyn kalan kun kävelin toiseen heittopaikkaan ja perhot olivat yhä vedessä. Kala onnistui kuitenkin kietomaan perukkeet tukkiin ja jouduin vetämään siimat poikki. Samasta paikasta tuli vielä tälli, mutta siihen loppui taas tapahtumat. Atte oli myös karkuuttanut parkkipaikan päästä kalan, Jyrki puolestaan oli jo lähdössä kotiin kun teimme tulet ja pidimme tauon nuotiopaikalla.
Tauon jälkeen Atte jäi laavun viereen kalaan ja itse menin järven toiseen päätyyn. Järvi oli nyt peilityyni, eikä pinnassakaan näkynyt mitään eloa. Suoraan erään heiton jälkeen kala kävi sitten noukkimassa pinnassa kelluneen boobyn. En tajunnut kunnolla tilannetta ja vastaisku jäi hieman myöhäiseksi. Kala mouhosi hetken pinnassa jonka jälkeen irtosi perhosta. Kävelin parkkipaikalle, Atte oli saanut Laavun edestä kirjolohen joka oli todennäköisesti uusia istukkaita. Aloin heittelemään parkkipaikan edessä, josta sainkin sitten viimein kalan haaviin asti. Mustaan boobyyn ottanut kirjolohi oli pienempi noin 40cm hoikka vanha istukas, jolla oli mahalaukussa pientä mustaa ötökkää.
Kalastuskausi on sitten loppuhuipennusta vaille valmis. Kyseinen loppuhuipennus koittaa ensi viikonloppuna Muuramenjoen pikkukalajouluissa, jotka alkavat pikkuhiljaa muodostua jo perinteeksi.
Kommentit