Kinkunsulattelua killepilkillä

Joulu on taas ohi, enää noin 11kk ennen kuin sama jouluhössötys taas alkaa.. Ei sitä lomaa jaksa kokonaan sisälläkään möllöttää, kalaan teki taas mieli. Perhokalastus tulvaisilla tai muuten vain talvista hiljaiseloaan viettävillä joilla ei vaan jaksanut houkuttaa, eikä Vesijärvellekään pääse vielä ahvenpilkille.. Suunnattiin sitten Pekan kanssa killepilkille Havulammelle, naureskelin juuri, että tässähän on tulossa ihan Havulammen vakiokävijäksi, kun tämänpäiväinen oli jo kolmas havun reissu kuluvalle vuodelle. Joten nyt oli taas vaihteeksi vuorossa hieman blogin otsikosta poikkeavan kalastusmuodon harjoitusta.

Mutta mikäs siinä, hauskaahan se oli taas tuntea kalojen jumputusta siiman päässä. Havulammellehan ei talvella istuteta lainkaan kalaa, osa päivän kaloista oli hoikkuudestaan päätelleen selvästi kesän istukkaita, pullakammat taas lienevät olleen peräisin ennen jäiden tuloa laitetusta lastista. Parhaiten tuntui toimivan oranssi mosari, tosin killet iskivät myös pystypilkin päässä tapsissa uitettuun volframikuulaiseen leechiin. Siikojakin yritettiin, mutta niihin ei nyt saatu kosketusta.



Yhteensä päivän aikana tuli koukutettua toistakymmentä killeä, joista osa tosin karkasi. Vaikkei päivän aikana elohopea moneen miinusasteeseen laskenutkaan, niin silti olo oli melkoisen kylmä, kun teimme lähtöä takaisin Vääksyyn. Pilkkiminen kun on kuitenkin suurilta osin paikallaan könötystä, mitä nyt avantoa tulee silloin tällöin vaihdettua. Seuraavaksi sitten tasapainoilla Vesijärven ahventen kimppuun, tosin joku höyryjenpäästelyreissu tulee varmasti tehtyä myös perhovavan kera ennen sumariaikaa, ihan vain oman mielenterveyden kannalta.