SM-finaali lähestyy

Ensi viikolla kilpaillaan seuramme järjestämät SM-finaalit Konneveden koskilla sekä Keuruun Valkeisjärvellä. Normaaliin finaaleihin valmistautumiseen verrattuna tämä vuosi on tehnyt poikkeuksen, kun asioita on saanut miettiä myös järjestäjän näkökulmasta.

SM-finaalien valmistelut ovat ottaneet ehkä yllättävänkin paljon aikaa, FFC JKL:n porukka onkin suunnitellut kisoja pitkään ja hartaasti. Touhua ja tekemistä on huomattavasti enemmän kuin perus SM-karsintoja järjestettäessä. Lisähaasteita järjestelyille toi myöskin se, että lähes kaikki seuramme jäsenet pääsivät myös kilpailemaan itse finaaliin. Homma alkaa kuitenkin olla pikkuhiljaa loppusuoralla ja viimeisiä viilauksia tehdään parhaillaan.


Kisoja varten treenaaminen on yksi menestyksen avaimista. Treenien kautta haetaan ottiperhoja, tekniikoita sekä tietysti kisavesien ottipaikkojen luonnetta. Onnistunut treeni nostaa itseluottamusta kisan alla, mutta usein treenaamisen jälkeen jää myös pientä epävarmuutta ja kysymysmerkkejä ilmaan. Liian aikaisesta treenistä saattaa olla jopa haittaa, mikäli olosuhteet ehtivät vaihtua ennen kisaa. Lisäksi kisan edetessä poolien ottipaikatkin voivat muuttua. Puolentoista tunnin jokijaksolla ei ole hirveästi varaa säätää. Lähtökohtaisesti kisoja varten treenaaminen on kuitenkin oleellinen asia kilpailuun valmistautumisessa. Usein kilpailuja ennen on asetettu harjoituskielto, joka käsittää Konneveden koskilla sekä Valkeisjärvellä ensi viikon.

Itse olen treenannut jokaista aiempaa finaalia varten vain yhden päivän joko kisavesillä tai niitä muistuttavilla paikoilla. Tulevaa finaalia varten kävimme onkimassa yhden luvan Kellankoskella ja lisäksi poikkesin eilen illalla töiden jälkeen Karinkoskella. En ollut ennen edes nähnyt kyseisiä koskia paikan päältä, joten näin tarpeelliseksi käydä paikalla sekä treenin että järjestelyjen kannalta, jotta voisin tuoda oman näkökulmani poolitukseen. Onneksi muutama muu seuran jäsen on onkinut näitä koskia enemmän, mikä auttaa asiassa.

Kellankosken vedenlämpö oli viikonloppuna 20 astetta, viileiden säiden ja sateiden myötä se toivottavasti laskee vielä jokusella asteella ennen kisaa. Olimme Kellalla oman seuran finaalin päässeiden kilpailijoiden porukalla, lukuunottamatta EM-kisoissa olleita Jyrkiä ja Attea sekä kotona sairastellutta Juhoa. Treenaamisen lisäksi yhtenä tarkoituksena oli lyödä Kellankosken poolitus lukkoon. Kilpailijoille ja valvojille laitetaan poolikartat s-postilla vielä tämän viikon aikana.

Finaalissa tulee olemaan varsin monipuolisia jokiosuuksia: monenlaista vettä ja paikoin kovaa koskea sisältävä Kellankoski, miedompivirtaiset Karinkoski ja Taikinainen sekä kohtuullisen leveä ja kuohuva Siikakoski. Kellankoski taitaa olla näistä koskista tunnetuin ison kalan koski. Treenipäivän perusteella kilpailijoilla tulee siellä eteen mielenkiintoisia tilanteita, kun selvästi perus kisakalaa isompi taimen riehuu siiman päässä ja se pitäisi saada oman poolin puolelta haaviin. Meillä oli Kellalla useita kookkaampia taimenia kiinni. Isoimmat katkoivat lopulta siimat, mutta muutamia komeita pilkkukylkiä kävi haavissakin.

Kellan evällinen (Kuva: Aapo Ilola)
Kellan eväleikattu (Kuva: Mikko Räsänen)
Kisoja saa tulla myös seuraamaan, kunhan ei häiritse kilpailijoiden kalastusta. Paras paikka kisojen seuraamiseen lienee Siikakoski. Toivottelen kaikille finaaliin tiensä raivanneille nousevaa kisakuumetta, nähdään ensi viikolla!

Kommentit

Suosittuja blogijuttuja