Kuusaankoski 17.8.2013

Tämä viikonloppu oli ensimmäinen aikoihin, jolloin kalenterissani ei ollut erityisempää ohjelmaa. Sitä kautta tarjoutui siis mahdollisuus livistää ongelle. Varailimmekin Liljeroosin Jarin kanssa päiväluvat Kuusaankoskelle, joka pitäisi olla näin elokuun vähemmän veden aikaan perhomiehelle parempi kalastettava (ja kahlattava) kuin alkukesästä. En ole aiemmin kohteessa kesäaikaan käynyt, joten varsinkin kahluureitit olivat hakusessa. Onneksi Jari tuntee kosken hyvin ja Ottokin saapui aamusta paikalle.

Aamulla suuntasin aluksi kosken yläosiin Varjolan puolelle. Kalaa alkoi nousta larvoilla ihan mukavaan tahtiin, sillä vapauttelin larvoista ensimmäiseen puoleen tuntiin kolme +40cm taimenta ja karkuutin yhden. Tuollaisia perinteisiä istaripötköjähän ne olivat..

Seuraavan parituntisen aikana kalantulo ei kuitenkaan ollut enää samanlaista, sillä vain pikkutaimenet purivat perhoja. Aika kului pitkälti uusia perukkeita sitoessa, Kuusaan pohja söi perhoja tasaiseen tahtiin. Ilahduttavaa oli kuitenkin, että nämä pienet 20-35cm taimenet olivat suurilta osin pulleita rasvaevällisiä kaloja. Ulkomuodon perusteella väittäisin luonnonkudusta syntyneiksi. Lopulta sain alempaa Varjolan puolelta taas hieman isomman kalan, kun nelikymppinen istari puri larvaa.

Siirryin joen toiselle puolelle onkimaan sillan yläpuolista aluetta. Kohta larvaa purikin reilu nelivitonen kala, jonka tie vei tällä kertaa kylmälaukkuun.

Tämän jälkeen menin sillan alapuolelle onkimaan pienemmän uoman niska-aluetta. Ensin sain irroitella kasan särkiä ennen kuin kuulapupaa puri hieman parempi taimen. Noin minuutin vääntö kovalla paineella ja aavistuksen päälle puolimetrinen taimen makasi haavissa.Ylempää niskalta Otto oli koukuttanut muutaman taimenen ja yhden kirjolohen. Oli aika täyttää mahaa nuotipaikalla käristetyillä makkaroilla.

Kello alkoi lähestyä yhtätoista, mikä tarkoitti sitä, että kahvila aukeaisi ja varatut luvat voisi lunastaa. Juuri ennen lupien lunastamista Jari käytti kalaa haavissa sillan alta.

Lupien lunastamisen jälkeen menimme lohipadolta alas ja kahlasimme keskellä oleviin saariin. Yläsaaren kohdalla piti vielä kohtuullisen hiljaista, mutta kun pääsimme kosken alaosiin niin alkoi tapahtua. Oli selkeästi huomattavissa, että tänne oli tuskin kukaan ihan hetkeen kahlannut. Taimenia nimittäin tuntui löytyvän vähän joka poterosta. Käytin noin tunnin aikana haavissa muistaakseni kuusi +40cm taimenta sekä yhden ison säyneen, lisäksi karkuutin vielä pari kalaa. Perusistareiden lisäksi joukossa oli yksi lihava rasvaevällinen taimen. Myös Jari sai muutaman kalan ja Otollakin taisi haavi kastua kertaalleen.

Saarikeikan jälkeen juttelin hetken Maijan ja paikalla pyörähtäneen Strandmanin Markun kanssa. Päätin vielä kokeilla alakoskea, jonne löysin pienen sompailun jälkeen. Uitin larvoja päävirran reunassa, kun ne tuntuivat jäävän pohjaan. Kiskoin perhoja pois "pohjasta", kunnes siima alkoi liikkumaan sivuille. Nyt oli kookas taimen kiinni. Kala juroi ja välillä liikkui hieman sivusuunnassa, eikä tuntunut välittävän vaikka yritin painetta antaa. Noin minuutin jälkeen sivuperuke jäi sitten kiinni johonkin, eikä irronnut. Jouduin lopulta kiskomaan sivuperukkeen poikki ja kala oli jo hävinnyt alemmista perhoista. Tällä kertaa näin, olisi ollut komea kruunaus reissulle. Olisi ollut mukava edes nähdä, että millainen otus siiman päässä potkutteli.

Tämän tapauksen jälkeen en enää jaksanut onkia, vaan menin tulipaikalle kahvittelemaan paikalle tulleiden Maijan ja Aten kanssa. Ainakin Maijan vapa oli taipunut sillan kupeessa. Jarin tullessa pois koskelta turisimme vielä hetken ennen Jyväskylään lähtöä. Mukavan tapahtumarikas reissu ja tällä vesitilanteella Kuusaa oli hauska kalastettava.

Seuraavan kerran perhot kastuvat vasta kahden viikon päästä SM-finaalissa. Tai täytyneehän sitä päivä treenata paikan päällä ennen kisaa, harjusta kun ei ole tullut kalastettua kuluvana vuonna lainkaan.

Lopuksi vielä onnittelut Suomen joukkueelle hienosta suorituksesta eilen päättyneissä MM-kilpailuissa. Joukkueen nelostila sekä Suomisen Jarkon seitsemäs ja Niemisen Sakun yhdeksäs sija henkilökohtaisessa kisassa ovat kovia juttuja maalta, jossa on vain hieman toistasataa aktiivista kilpakalastajaa!