Kymönkoski 2.6.2013


Sunnuntaiksi oli vihdoin ohjelmassa taimenen koskikalastusta, itselleni ensimmäistä kertaa koko vuonna. Olimme varanneet  Kymönkoskelta kaikki luvat su-iltapäiväksi. Mukaan remmiin lähtivät Maija, Paula ja eilen Perhonjoen karsinnan voittanut Atte. Lisäksi alkuiltaan asti mukana oli mm. "Kempeleen senaattorina" ja "Lakeuden äänenä" tunnettu Heikkisen Janne, jonka piti lähteä seitsemän aikoihin Ouluun velvollisuuksien perässä.

Koski ei ollut meille kellekään entuudestaan tuttu paikka. Varsin lyhyt koskenrypistys ei sellaisenaan mielestäni ole kovinkaan ihanteellinen paikka viidelle kalastajalle, mutta onneksi tänään kalastaminen ei ollut mitenkään jatkuvaa väkinäistä mättämistä. Kosken niskalta löytyvällä savupöntöllä varustetulla tulipaikalla oli hyvä pitää silloin tällöin taukoa, juoda kahvia ja paistella makkaraa. Oli muuten jälleen kerran helteisen kuuma päivä.

Aloittelimme kalastusta kahden aikaan päivällä. Ensimmäisen parin tunnin aikana keskityin lähinnä pikkuperhoilla onkimiseen, vaikka toki kokeilin tinseliäkin. Sain kosken montuista larvoilla yhden alamittaisen lisäksi kolme mittakalaa, jotka olivat kaikki hoikan olemuksensa perusteella ylivuotisia istukkaita. Pakollinen vuoden ensimmäinen uimareissukin tuli suoritettua, kun kivi pyörähti kahluukengän alla. Kolmannen kalan saatuani katselin kun Atte heilui niskalla vapa poikki haavillaan huitoen. Vapa oli katkennut kalan ollessa kiinni ja kun väsytys jatkui pelkällä tyvellä niin irtihän se pääsi.



Seuraavan parin tunnin ajan piteli selkeästi hiljaisempaa, eikä pikkuperhoillakaan tullut tapahtumia. Niskalla oli kuitenkin hyvä istuskella ja pitää taukoa, juoda kahvia ja paistaa makkaraa. Atte ja tytöt heittelivät niskalla pinturia, joihin kiinnostuivat osoittivat lähinnä särkikalat. Toki Paulan ensimmäisenä(?) perhokalana noussut särki aiheutti niskalla hilpeää huutoa.



Alkuillasta päätin kokeilla heittää kuohuja hieman pienemmällä ja painavammalla tinselillä. Kymmensenttinen painotettu kultatinseli alkoikin tuoda heti tapahtumia aivan eri tahtiin, kunhan sai uitettua perhot kovien kuohujen alle.

Tapahtumia tuli ensimmäisen tunnin rupeaman aikana jo kymmenkunta. Ensin monta ohihyppyä ja tukistusta, joista yksi kolme kertaa tinselin perään hypännyt kala oli kooltaan jo raavaampi. Lopulta ensimmäinen nelivitonen istari tarttui kunnolla perhoon kiinni ja sai kohtalokseen päästä koskenniskalla olevaan savupönttöön. Särkiä oli mahassa tällä kalalla.


Kalan kypsentymistä odottaessa kävin heittämässä vielä sillan yläpuolella ja toinen samanmoinen kala tuli pian haaviin tinseli suupielessään.


Syömisen jälkeen jatkoin samoilla seteillä tällä kertaa sillan alapuolelta päävirran reunaa tahkoten. Tartutin vielä neljä taimenta kiinni, joista kaksi tuli ylös ja kaksi tippui. Toinen irronut kala vaikutti pintaläsäytysten perusteella hieman kookkaammalta. Attekin käytti illalla tinselillä pari kalaa ylhäällä. Lähdimme ajamaan Jyväskylään puoli yhdentoista aikoihin, vaikka paras kalastusaika olisi ollut mahdollisesti vasta edessäpäin. Harmi vain, että maanantai tuppaa olemaan yleensä työpäivä..


Kaiken kaikkiaan mukava kalapäivä. Paikkana Kymö on sellainen, jonne voisi ostaa mielellään esim. 6h luvan, mikäli tietäisi koskella olevan hyvin tilaa. Kauaa pidempää täällä ei kyllä jaksaisi heittää, ainakaan jos koski on täyteen buukattu.

Pois lähtiessä tuli mieleen, että tänään saamistani kahdeksasta taimenesta kaikki olivat eväleikattuja ja yhtä alamittaista lukuunottamatta kaikki muut kalat +- 45cm mittaisia. Tämä kertoo sinällään jo olennaisen maamme koskien tilasta. Poikasia ei täällä ainakaan tuntunut liiemmin olevan ja kalat ovat järjestään sitä tuttua eväleikattua kasvatuslaitoksen kantaa.

Kommentit

Olli-Pekka sanoi…
Hyvin on näköjään tullut kalaa. Saman olen huomannut itsekkin noilla viitasaaren koskilla, melkein kaikki on sitä 40-45cm istaria. Harvemmin päätyy siiman päähän leikkaamattomia yksilöitä...
Pietu sanoi…
Joo, ei tunnu kovin paljoa evällisiä kaloja löytyvän. Kymöltä ei tuntunut oikein löytyvän edes alamittaisia leikattuja. Tosin mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin noita pikkutaimenia löytyy esim. Kärnältä selkeästi enemmän. Mutta juuri perusistariahan Keski-Suomen koskilta pääosin nousee, tiettyjä kohteita lukuunottamatta.
Harri Hytönen sanoi…
Vuosi sitten siellä oli allamittaista resupekkaa. Tosi huonokuntoisia istareita..

Suosittuja blogijuttuja