Ennen joulua sidoin muutaman päivän aikana askeihin sata larvaa, alkaneenkin vuoden puolella spigotti on saanut mukavasti kyytiä. Viimeisen parin viikon aikana penkistä on kuoriutunut noin 170 perhoa, lähinnä nymfejä mutta myös jonkun verran larvoja ja kuulapäisiä pupia sekä uppoperhoja. Siis juuri niitä perhoja, joita menee parhaimmillaan/pahimmillaan parikymmentä pohjaan per reissu.
Larva- ja nymfipuoli alkaa olemaan nyt ihan kohtuullisen hyvällä tolalla. Järviperhojakin sidoin jo marraskuussa aika suuren satsin, mutta järvirasioita täytynee kuitenkin vielä hieman täydentää. Seuraavaksi voisi sitten ottaa työn alle pinturit ja kait sitä jokunen streamerikin pitää vielä vääntää..
Viikko sitten kävimme Esan ja Jyväskylän suunnalla pyörähtäneen Miksun kanssa Havulammella kirjolohen pilkintää harjoittelemassa. Melkoista säätöä homma olikin, katkoimme ties kuinka monta kertaa siimat ja monta kalaa karkasi myös, kun eivät mahtuneet kunnolla neljän tuuman avannosta sisään ja kampesivat avannon reunalla itsensä irti. Kalojen ylössaantiprosentti oli heikko, mutta sellaisia kommelluksia päivä sisälsi, että hauskaa oli ja nauru raikasi jäällä useaan otteeseen. Ruokakaloja saimme sentään ylös, mutta eipä tuo kirjolohen pilkintä taida olla kovin vahva alue kellekään meistä :)
Pilkkimies Miksu |
6 kommenttia:
minkä kokoisia kuulia yleensä käytät 12 ja 14 koot nymfeissä?
Noissa #12 nymfeissä on 3,5mm volsukuula ja #14 perhoissa 3,0mm kuula. Nymfeihin teen yleensä aika ohuet rungot ja painotus on lähinnä kuulan varassa. #14 perhoissa voisi olla mielestäni vieläkin isompi kuula, esim. 3,3mm. Ei vain ollut nyt niitä kaapissa.
ok
Ahkerana olet näemmä ollut...
Mikä perho mahtaa olla tuo ylimmässä kuvassa oleva, punakauluksinen? Näyttää hieman yksinkertaisteltulta pheasant taililta.
Simppelejä pt-muunnoksia hyvinkin, tehokkaita perhoja.
Harri: Sitä tässä on itsekin ihmetelty, että mistä tuo motivaatio sidontaan on kummunnut. Usein kun on joutunut sitaisemaan perhot aina puoliväkisin viime tingassa..
Lähetä kommentti