Raudanjärvi 18.4.2014


Jyrkin kanssa soiteltiin aiemmin viikolla pitkänperjantain kalareissusta. Erinäisten kohdepähkäilyjen päätteeksi menimme lopulta Raudanjärvelle, joka oli juuri vapautunut jääpeitteestään. Kyseessä oli siis lampikauden aloitus, vaikka esimerkiksi Muuramenjoen alasuvannon kalastus menee periaatteessa ihan järvikalastuksesta.

Heitimme lammella aamuysistä puolillepäiville reilun kolmen tunnin setin. Henkka oli tullut aikaisemmin paikalle ja ja jonkun kalan saanutkin. Myös muutama virvelimies oli löytänyt tiensä järvelle.

Heti toisella heitolla sain jo muutaman potkun kontaktin kalaan, joka ei kuitenkaan pysynyt kiinni. Kohta Jyrki vaihtoi paikkaa saaden heti yhden kalan ja tiputtaen toisen. Siirryin itsekin lähistölle ja sain pian päivän ensimmäisen kirjolohen, joka päätyi ruokakalaksi. Kalalla oli muuten vatsalaukussa kolmihaarakoukku paksun kuitusiiman kera. Joku tahnamies on onnistunut talvella käsittämättömästi katkomaan kuitusiiman tämmöisen pulikan kanssa.


Viimeisen parin tunnin ajan kalastelimme pieniä pistoja lammen vastarannalla. Tapahtumia tuli aina silloin tällöin, saimme molemmat vielä pari kirjolohta ylös ja tiputtelimme toiset mokomat. Kalat olivat hieman pakkaantuneet toiseen päätyyn, jonne myös tuuli kävi. Tapahtumia tuli kuitenkin myös muualta, joten mitään yhtä selkeää sumppua ei tällä kertaa ollut. Jäidenlähdön jälkeen kun lampikirjolohet tuntuvat usein pakkaantuvan yhteen mottiin.


Semmoinen aamupäivän onkiretki tällä kertaa. Katsotaan nyt, että huilaillaanko loppupääsiäinen, vai innostunko vielä lähtemään joku päivä kalalle..

Kommentit

Anonyymi sanoi…
moro pietu!minkä laisiin perhoihin puri raudanjärven kirret?
Pietu sanoi…
Ihan perusliitseihin ja yksi boobylla. Kaverin kanssa saatiin kalaa niin valkoisella, pinkillä, mustalla kuin oranssillakin. Mitään yhtä tiettyä ottiväriä ei siis ollut.
miksu83 sanoi…
raudanjärvelle pitäisi lähtee joku päivä perhostaan ni osaatko mitään vinkkejä antaa?kyseinen paikka on kuulemma välillä todella kinkkinen kalojen suhteen?vissiin noi perus liitsit ja boobyt kai toimii tässä huhti/toukokussa.teetkö muuten järvi/lammille pienempiä leetchejä ku koskille?kyseisestä paikasta en oikeastaan tiedä mitään.kannattaako uppoavalla heittosiimalla mennä?onkohan siellä vielä viime syksyn kaloja pelkästään vai onkohan istutuksia tehty vielä tälle kaudelle?
Pietu sanoi…
Raudanjärvelle on kyllä istutettu kalaa läpi talven ja keväälläkin samaan tahtiin kun Muuramenjoelle, eli kyllä siellä pyydettävää riittää. Oman kokemusten perusteella järven molemmat päädyt ovat yleensä varmimpia paikkoja. Intterisiimalla kun viskoo esim. #10 leechejä, niin luulisi tapahtumia tulevan. Kun varovaisia pintakäyntejä alkaa näkyä kauden edetessä, niin sitten kellusiimalla nymfejä tai kalvoroikkujia pintakäyntien suuntaan.
miksu83 sanoi…
kiitos vastauksesta ja vinkeistä!pari asiaa vielä kysyisin sinulta:tuosta keski-suomen perhokalastajiin liittymisestä.paljon maksaa liittyminen ja mistä voin tehdä hakemuksen??ja kesällä ku larvastelet koskilla niin käytätkö siima indikaattoria tärppien huomaamiseksi?
Pietu sanoi…
KSPK:n jäsenhakemuksen voi tehdä seuran sivuilla, maksuinfot löytyvät myös samasta osoitteesta: http://www.kspk.fi/index.php?page=liittyminen

Käytän aina nymfihommissa siimaindikaattoria, tärppien huomaamisen lisäksi se auttaa myös hahmottamaan kalastussyvyyden paremmin. Indikaattorimatskua saa esim. täältä: http://www.ikonfishingproducts.com/product/39/ikon-bi-strike-indicator-material
miksu83 sanoi…
morjens pietu!ja kiitos tosta indikaattori matskusta.taidanpa tilata tuommoista siimaa.olisi yksi asia mikä tuli tässä mieleen.mulla on #5 vapa,niin ajattelin tässä koluta noita järviä/kirre lampia niin tekeekö tällä vavalla mitään?lähinnä leetch ja booby käyttöön.se on ihan uusi vision cult vapa.ei hennois ostaa uutta eriluokan vapaa.ja meneekö tämä vapa larvastus/nymfi käytössä kesällä??vai onko liian raskas.mitä suosittelisit?kiitos etukäteen vastauksesta!
Pietu sanoi…
Kyllähän tuollaisella vitosen vavalla onkii auttavasti sekä järvellä että joella tekniikalla kuin tekniikalla. Paras mahdollinen vapa se ei kuitenkaan mielestäni ole kumpaankaan mainitsemaasi asiaan. Itse käytän lammilla yleensä #7 kymppijalkaisia vapoja, varsinkin rannalta ongittaessa heittopituudet paranevat vähän raskaammilla kepeillä. Nymfikalastuksessa tykkään käyttää taasen esim. #3-4 luokkien vähintään kymppijalkaisia vapoja. Mutta kuten sanottu, tuollakin vavalla saat kuitenkin ongittua sekä järvireissut että jokireissujen larvastukset. Jos jossain vaiheessa tuntuu, että pitäisi saada juuri sopivat välineet eri tekniikoihin, niin sitten ostat pari vapaa lisää.
miksu83 sanoi…
morjens pietu!tuosta järvi perukkeesta kyselisin?meen tossa toukokuun loppupuolella raudanjärvellä perhosteleen niin minkä paksusta peruketta käytät leetch/booby hommissa?noita kahta perhoa varmaan kannattaa siellä tarjota?voihan siellä olla jo pintakäyntejäkin myös?nymfit varmaan myös vois pelittää.
Pietu sanoi…
Mä uitan normikokoisia (#8-10) liitsejä ja booobyja järvellä 0,25mm piuhoilla. Kalat ei useinkaan ole järvellä kovin perukekammoisia, tuollainen piuha kestää kovaa vetoa kalan kanssa ja pohjasta perhoja kiskottaessa. Pienempiä nymfejä järvellä uittaessa käytän useimmiten 0,18mm kärkeä. Perus leechit ja boobyt ovat yleensä varmimpia killeperhoja järvellä. Jos Raudanjärvellä näkyy pintakäyntejä, mutta liitseihin ei pure, niin sitten pienempää nymfiä ohuemman piuhan päässä pintakäyntien suuntaan. Tai pinturia.

Suosittuja blogijuttuja