Havulampi 27.10.2013
Sunnuntain ohjelmana oli käväistä Vääksyssä, jotta saisin sinne keväällä jätetyt talvirenkaat taas Rellun alle. Kalallekin teki lauhtuneen kelin myötä mieli ja kun Havulampi sattui sopivasti matkan varrelle, niin koukkasin aamulla sinne ongelle. Ijäkset saapuivat samoihin aikoihin lammelle ja heti perään Jyrki kurvasi yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa parkkipaikalle.
Lampi oli ollut alkuviikosta jo jäässä, mutta lauhempien kelien myötä pääsimme nyt kalastamaan täysin sulaa vettä. Oman reissun agendana oli lähinnä testailla uusia järvikoukkumalleja, jotka eivät edellisviikonlopun kisassa täysin vakuuttaneet tartutusominaisuuksiltaan. Tänään kuitenkin kunnolliset tärpit tarttuivat jo paremmin, eikä väsytystilanteista tullut tiputuksia. Luotto koukkuihin nousi heti.
Kalaa oli lammessa hyvin. Kirjolohia nousi joka puolelta lampea, kuitenkin parista paikasta selvästi enemmän kuin muualta. Sinänsä mielenkiintoista, ettei kisoissa ylivoimaisesti eniten kaloja antanut lammen perimmäinen pohjukka kuulunut näihin paikkoihin.
Muutaman tunnin keikan aikana heitin itse lähinnä liitsejä ja boobyja, joihin puri tasaisen hyvin kaloja. Nymfisetilläkin olisi tehnyt mieli onkia, mutta laiskuuttani en jaksanut sellaista loppujen lopuksi viritellä. Jyrki kokosi nymfisetit ja niihinkin tuntui purevan hyvin. Suurin osa kalojen tärpeistä olivat loppusyksylle ominaisesti todella varovaisia. Saman uiton aikana saattoi tulla neljäkin hentoa imua, ennen kuin kala sitten viimein tarttui kiinni.
Päivittelimme Jyrkin kanssa varovaisten tärppien tartuttamisen vaikeutta, kun Jyrki heitti perhot veteen ja antoi poikansa uittaa niitä. Hiltunen Jr. tartutti melkein välittömästi kalan ja tokaisi "isi eihän tää tartuttaminen oo yhtään vaikeeta, nykäsee vaan siimat kireelle kun lohi ottaa kiinni!". Junnu tartutteli ja väsytteli omatoimisesti useita kirjolohia.
Kahdentoista aikaan päivällä lopettelin kalastuksen ja kurvasin piipahtamaan Vääksyssä. Hauska aamupäivä ongella ja koukkujen testauksestakin sain sen tiedon mitä halusin. Kausi alkaa nyt olla auttamattomasti ehtoopuolella, loppuvuoden aikana en tule todennäköisesti enää montaakaan reissua perhovavan kanssa heittämään. Elleivät nämä lauhat ilmat sitten jatku pidempään..
Lampi oli ollut alkuviikosta jo jäässä, mutta lauhempien kelien myötä pääsimme nyt kalastamaan täysin sulaa vettä. Oman reissun agendana oli lähinnä testailla uusia järvikoukkumalleja, jotka eivät edellisviikonlopun kisassa täysin vakuuttaneet tartutusominaisuuksiltaan. Tänään kuitenkin kunnolliset tärpit tarttuivat jo paremmin, eikä väsytystilanteista tullut tiputuksia. Luotto koukkuihin nousi heti.
Kalaa oli lammessa hyvin. Kirjolohia nousi joka puolelta lampea, kuitenkin parista paikasta selvästi enemmän kuin muualta. Sinänsä mielenkiintoista, ettei kisoissa ylivoimaisesti eniten kaloja antanut lammen perimmäinen pohjukka kuulunut näihin paikkoihin.
Muutaman tunnin keikan aikana heitin itse lähinnä liitsejä ja boobyja, joihin puri tasaisen hyvin kaloja. Nymfisetilläkin olisi tehnyt mieli onkia, mutta laiskuuttani en jaksanut sellaista loppujen lopuksi viritellä. Jyrki kokosi nymfisetit ja niihinkin tuntui purevan hyvin. Suurin osa kalojen tärpeistä olivat loppusyksylle ominaisesti todella varovaisia. Saman uiton aikana saattoi tulla neljäkin hentoa imua, ennen kuin kala sitten viimein tarttui kiinni.
Päivittelimme Jyrkin kanssa varovaisten tärppien tartuttamisen vaikeutta, kun Jyrki heitti perhot veteen ja antoi poikansa uittaa niitä. Hiltunen Jr. tartutti melkein välittömästi kalan ja tokaisi "isi eihän tää tartuttaminen oo yhtään vaikeeta, nykäsee vaan siimat kireelle kun lohi ottaa kiinni!". Junnu tartutteli ja väsytteli omatoimisesti useita kirjolohia.
 |
| Ehjäeväinen steelhead |
Kommentit